Lähdekoodi sivulle Velhot Suuressa Skismassa

Suuren Skisman alkaessa velhojärjestöt pyrkivät pysyttelemään konfliktin ulkopuolella. Suuri Skisma nähtiin velhojen kannalta ensisijaisesti Kirkon sisäisenä uskonnollisena kiistana, johon velhoilla ei ollut sanansijaa vuonna 2637 solmitun Kliniain sopimuksen perusteella.

Adelfoi Astraposilla oli läheiset suhteet Skisman osapuoliin, autokratiaan ja Kirkkoon. Adelfoiastrapoille Bastionin hallinto ja Kirkko olivat molemmat tärkeitä asiakkaita, joiden kanssa haluttiin jatkaa yhteistyötä. Toisaalta Salamaveljien kaupunkiloosit koettiin turvattomiksi Skisman aikaisten jatkuvien levottomuuksien vuoksi. Monet velhot kokivat suurta uhkaa fanatikousien ja kaartien kuolemanpartioiden järjestämissä väkivaltaisuuksissa. Adelfoiastrapoit menettivät Suuren Skisman aikana kahdeksan loosia eripuolilla Bastionia fanatikousien hyökkäyksissä. Deionissa Myrskyn suurloosi joutui vuonna 2896 fanatikousien piirittämäksi ja velhot joutuivat turvautumaan golemeihin saadakseen estettyä suurloosin hävityksen.

Mathispagousit olivat rakentaneet loosinsa syrjäseuduille ja vaikeapääsyisiin paikkoihin, joten heidän kirjastonsa olivat pääsääntöisesti turvassa. Kolme jääkulkijoiden loosia joutuivat kuitenkin fanatikousien ryöstämiksi ja hävittämiksi vuoteen 2897 mennessä.

Goinoitonfotiousit suhtautuivat kaikkein välinpitämättömimmin Suureen Skismaan. Kuvaavaa on, ettei Tulipiiri kokoontunut kertaakaan Suuren Skisman aikana. Kun patriarkka Filotheos I vetosi velhojen apuun vuoden 2895 lopussa, deionilainen Tulipiirin jäsen Firaksos Spondyles vastasi patriarkalle lakonisesti: ”Me (goinoitonfotiousit) emme näe meneillään olevassa uskonnollisessa kiistassa mitään arkaaisen mysteerin merkkejä, joka vaatisi meidän väliintuloamme.”

Yksittäisiä velhoja oli niin tosiuskoisten kuin vanhauskoistenkin puolella, mutta Suuren Skisman pitkittyessä velhojen enemmistö halusi vakaiden olojen paluuta ja sisällissodan nopeaa päättymistä. 

Salamaveljiin kohdistui voimakas ristiveto, kun vuoroin autokratia ja Kirkko kilpailivat velhojen suosiosta. Megasmagistros Kriomedes Proteuon oli ahkera vieras niin Anastasionin linnoituksessa kuin Pyhän Sebastosin katedraalissakin vuosien 2895-2896 aikana ja kerta toisensa jälkeen Kriomedes kieltäytyi tukemasta kumpaakaan osapuolta Kliniain sopimukseen vedoten.

Iskyrios IV kuolema Taniosissa ja tosiuskoisten velhoihin kohdistama paine sai vuonna 2897 aikaan täyskäännöksen velhojen suhtautumisessa Suuren Skisman sotaan. Velhot olivat menettäneet liian monta loosia eripuolilla Bastionia ja Deionin suurloosikin oli ollut uhattuna. Adelfoiastrapoin mestarit päättivät neuvonpidossaan panamosin toisena tetartena asettua tukemaan tosiuskoista patriarkaattia ja evätä tuen autokratialta. Velhojen ankarana päätöksenä oli toteuttaa akyrosi, Komnenodoukasien superdynastian synnyttämän ylevöitysrituaalin peruminen.

Apellonos III hovi sai ilmotuksen, että adelfoiastrapoit olivat päättänyt tukea tuoretta autokraattoria sisällissodassa. Autokraattorille kerrottiin, että velhomestarit työskentelivät kuumeisesti lopullisen sodan päättävän ratkaisun puolesta. Osoittaakseen vilpittömyytensä adelfoiastrapoit auttoivat Prousaan jumiutuneen Apellonosin matkaan Psykrasman solan kautta tuhoamalla solaa puolustaneen elefteritourman ja estämällä tosiuskoisia joukkoja seuraamasta autokraattorin kaartia Elimneaan.

Kun Apellonos ja vanhauskoisten pääjoukot olivat viimein kerääntyneet Psiarosiin, velhot saapuivat paikalle ilmoittaen lopullisen ratkaisun olevan valmis: tosiuskoisten armeijat tuhottaisiin velhojen ja autokratian joukkojen yhteistoimin.

Psiarosin kentillä käydyn taistelun aikana velhomestarit suorittivat akyrosin, vieden voimat Komnenodoukaseilta, Anagnostakiseilta, Loukiteseilta, Belisarioteseilta, Parthenioseilta, Drosinoseilta, Stypeioteseilta, Mermentouloseilta, Trifyllioseilta, Lapardaseilta ja Syroseilta. Vapautuneet lohikäärmemerkit levisivät taistelukentälle, ylevöittäen urheinten taistelleet maallikot. Velhomestarit tehostivat maagisen rituaalinsa aiheuttamaa sekasortoa monenlaisella autokratian tourmiin kohdistetulla taistelukenttämagialla.

Adelfoiastrapoit olivat Psiarosissa suorittaneet vanhauskoisten silmissä täydellisen petoksen, mutta tosiuskoisen Kirkon silmissä velhot olivat osoittaneet lopullisesti lojaaliutensa. Suuren Skisman jälkimainingeissa velhot kaappasivat hallintaansa lukuisia arkhonteseita, tosiuskoisen Kirkon hiljaisella siunauksella.