Ero sivun ”Komnenos” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 159: | Rivi 159: | ||
[[Category:Dynastiat]] | [[Category:Dynastiat]] | ||
[[Category:Sammuneet dynastiat]] | [[Category:Sammuneet dynastiat]] | ||
[[Luokka:Bastonai]] | |||
Nykyinen versio 12. toukokuuta 2020 kello 14.53
| Komnenos | |
|---|---|
 | |
| Alkuperä | vanha bastonai |
| Alkukoti | Akeonian Agrinias |
| Uskonto Suuressa skismassa | vanhauskoinen |
| Maine |
|
| Liittolaiset |
|
| Viholliset | |
| Vaakuna | Kultainen Foinikas-lintu mulperin värisessä kilvessä |
| Lohikäärmemerkki | Kultainen |
| Motto | odigeitai apo iere fotia, pyhän tulen johdattamana |
Dynasteia Komnenai
Komnenain soturidynastia kuuluu vanhimpien bastonaidynastioiden joukkoon. Komnenait ovat palvelleet kaikkia Akeonian kuningasdynastioita sekä lähes kaikkia Bastionin autokraattoridynastioita: Akenaita, Dorynaita, Faronaita, Rogariaita, Nikeriaita ja Komnenoudoukaita.
Komnenain kulta-ajan katsotaan alkaneen 2600-luvun puolivälissä, Kreios Komnenosin johtaessa dynastiaa. Kulta-aika huipentui vuonna 2693 kun Komnenait nousivat autokraattoridynastiaksi Vanos Komnenosin johdolla. Komnenait hallitsivat autokratiaa vuorotellen Doukain kanssa vuosina 2691-2758 ja aikaa kutsutaan nimellä Ora komnenai kai doukai.
Historia
Komnenain dynastian alku voidaan jäljittää 2100-luvun loppuun, jolloin Lofonian Komnos, myös Komnos Vanhempana tunnettu, oli Akeonian kuningas Amyntasin ritari. Amyntas kävi useita sotia Faragian kuninkaita vastaan. Komnos kunnostautui näissä sodissa, surmaten eräässä sodassa kuningas Zotikos I. Komnos Vanhempi menehtyi taistelukentällä Zotikos II vastaan käydyssä taistelussa saamiinsa haavoihin 2200-luvun alkuvuosina.
Komnos Vanhemman poika, Komnos Komnenos oli ensimmäinen kultaista lohikäärmemerkkiä kantanut Komnenai ja hän otti tunnuksekseen kuningas Faronin jumalallisen Foinikas-linnun. Komnos Nuoremmasta tuli Agriniasin arkon ja kuningas Zotikos II vasalli. Komnos nimesi pääkaupunkinsa Lofonian uudestaan isänsä muistoa kunnioittaakseen Komninaksi.
Komnenos dynastian motto, pyhän tulen johdattamana, on legendan mukaan peräisin Nikomakhos Komnenosin moraalinkohotuspuheesta 2300-luvulta. ”Jokaisen Komnenain sisällä palaa pyhä tuli. Jos annatte sen johtaa itseänne taistelussa emme koskaan häviä!”
Vuosisatojen ajan Komnenait olivat hallitsijoidensa henkivartijoita, ritareita ja armeijoiden komentajia. Dynastia voimistui vähän kerrassaan ja jokaisen sukupolven lohikäärmemerkki oli edeltäjäänsä voimakkaampi.
Kreios Komnenos (2612-2680) teki pitkän ja menestyksekkään uran palvellen peräti seitsemää autokraattoria. Hän aloitti nuorukaisena Sebastos II armeijan droungariosina, osallistuen Galleintononin kuningaskunnan ja Bastionin välisiin sotiin. Sebastos III aikana Kreiosista tuli autokraattorin spatharios ja tourmarkhes. Kreios osallistui epäonniseen sotaan Trapezousin kuningasta vastaan, haavoittuen vakavasti Galeasin taistelussa. Toivuttuaan Kreios jatkoi Sebastos IV stratelatesina ja hypatosina, ja hän oli mukana kukistamassa kuningas Idanthyrsusia.
Dorynitesien noustua valtaan Kreiosin maineet sotastrategina ja valtakunnan mahtavimpana ritarina olivat jo vertaansa vailla. Kreios vetäytyi virkatehtävistä johtamaan dynastiaansa ja hänen kolme poikaansa ottivat isänsä paikan autokratian palveluksessa.
Kreios joutui vielä kerran palaamaan autokratian palvelukseen Anastasios II protospathariosina sodassa ikonoklastista kapinaa vastaan. Menestyksekkäästä palveluksesta Dorynitesit palkitsivat Komnenait Dokanasin, Astrapian ja Akernasin arkhonteseilla.
Faronitesien valtakaudella Komnenait olivat autokratian näkyvimpiä tukijoita ja heillä oli lukuisia korkeita hovivirkoja. Yksi Kreiosin pojista, Kratokleos, avioitui Emera Faronitesin, tulevan autokraattori Leontios II sisaren, kanssa vuonna 2654. Jo saman vuoden lopulla heille syntyi poika Vanos.
Autokraattori Leontios II kaudella syttyneet orjakapinat saivat valtakunnan sekasortoiseen tilaan. Kaupunkeja ja maaseutukyliä hallitsivat orjista ja harhaoppisista uskonkiihkoilijoista koostuneet roskajoukot. Autokratian armeijat osoittautuivat riittämättömiksi kapinoiden kukistamiseksi ja Komnenait antoivat miekkansa jälleen autokraattorin käyttöön.
Kapinat kukistettiin armottomalla, joidenkin mielestä tarpeettomalla voimalla ja rauha palasi valtakuntaan. Leontios II palkitsi Komnenait nimittämällä Kratokleosin Iatagonian eksarkhosiksi vuonna 2682.
Vuonna 2690 Bastion ajautui sisällissotaan kun Doukasien dynastia liittolaisineen nousivat avoimeen kapinaan. Komnenait sotivat autokratian puolella mutta huomasivat pian joutuneensa alakynteen. Kratokleos menehtyi Endrenian taistelussa vuonna 2691 ja autokraattori Leontios II surmattiin vuotta myöhemmin Deionissa.
Komnenait väittivät että juuri ennen kuolemaansa Leontios II olisi suostunut eksakhnisiin, dynastiat yhdistävään ylevöitymisrituaaliin, joka suoritettiin adelfoiastrapain megasmagistrosin ja neljän kyriosin toimesta.
Komnenaidynastian uusi johtaja Vanos vaati itselleen autokratian kruunua ja pian tämän jälkeen Artabasdos I kuoli myrkytyksen uhrina. Doukai- ja komnenaidynastioiden välillä alkoi kuusikymmentä vuotta kestänyt aseellinen valtataistelu, jonka aikana käytiin peräti viisi toinen toistaan kuluttavampaa hegemoniasotaa.
Ensimmäinen hegemoniasota kesti vuoden ja se päättyi Komnenain vaateen hyväksymiseen ja Vanos I nousuun autokraattoriksi. Hänen jälkeensä Bastionia hallitsivat vielä komnenaiautokraattorit Vanos III ja Nikeforos I.
Komnenain valtakausi ja kulta-aika päättyi viidenteen hegemoniasotaan, jonka seurauksena komnenaidynastia menetti hallinta-alueensa, vaurautensa ja sotilaallisen voimansa. Komnenait hallitsivat enää yhtä linnoitusta Eleunassa ja heidän ainoat jäljellä olevat tittelinsä olivat Akernasin ja Olgaizosin arkon.
Komnenodoukain valtakaudella Komnenait siirsivät intressinsä itään, Astragoniaan ja Trapegoniaan. Dynastian pääkaupunkina säilyi Eleuna, mutta kaikki dynastian voimaa ja varallisuutta kartuttavat hankkeet sijoitettiin Olgaizosin Morizoeen. Komnenait solmivat tiiviit liittolais- ja aviosuhteet zousimisdynastioihin.
Suuren skisman aikana Komnenait tukivat autokratiaa ja sotivat tosiuskoisia vastaan. Komnenain dynastinen hallitsija Staurakios palveli autokraattoreita stratelatesina ja protospathariosina. Kun viimeinen komnenodoukaiautokraattori Apellonos III oli surmattu ja dynastia sammunut Psiarosin taistelun jälkeen, Staurakios julistautui autokraattoriksi ja jatkoi sotaa tosiuskoisia vastaan.
Komnenos dynastian katsotaan sammuneen Akrileosin taistelussa vuonna 2899, kun Talaris Elegmites surmasi viimeisen komnenaihallitsijan Staurakios Komnenosin.
Komnenosin vähäisempi haara yhdistettiin Doukasin vähäisemmän haaran kanssa vuonna 2738.
Komnenosien sukupuu Kreiosista Staurakiosiin
Edesmenneitä jäseniä
- Komnos Vanhempi
- Komnos Nuorempi
- Nikomakhos
- Kreios, (2612-2680)
- Elektra, (2614-2682)
- Emera, (2631-2660)
- Kratokleos, (2633-2691)
- Nikon, (2635-2692)
- Demetrion, (2638-2693)
- Ereia, (2638-2709)
- Filomela, (2651-2673)
- Vanos I, (2654-2704)
- Iapetos, (2656-2693)
- Theia, (2657-2723)
- Khloe, (2673-2692)
- Vanos III, (2681-2736)
- Iskyrion, (2693-2734)
- Nikeforos, (2702-2758)
- Myrrine, (2706-2759)
- Demetrios, oli yhdistämässä Komnenos ja Doukas dynastioita Komnenodoukasiksi (2714-2771)
- Selene, (2717-2772)
- Stauros, (2725-2758)
- Maiosara, (2738-2785)
- Tykonios, (2837-2898)
- Leimeie, (2840-2898)
- Staurakios, vanhauskoisen Kirkon mahtavin paladiini, Thema Trapekonin komentaja, Apellonos III:n protospatharios (2860-2899)
- Tamura, (2872-2903)
- Tisifone, Apellonos III vaimo (2873-2898)
- Nikos, (2879-2883)
- Eustathios, (2858-2883)
- Arite, (2860-2883)
- Aleksios, Iskyrios IV hypatos
Autokraattorit
- Vanos I, autokrator vuosina 2693-2704
- Vanos III, autokrator vuosina 2717-2733
- Nikeforos I, autokrator vuosina 2747-2758, viimeinen tunnustettu komnenaiautokraattori
Patriarkat
- Theodosios I, Vanos III setä.