Ero sivun ”Dynastiset aikakaudet” versioiden välillä

Kosmikon wikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
← Vanhempi muutos
Jarnon (keskustelu | muokkaukset)
editor
14 165 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Jarnon (keskustelu | muokkaukset)
editor
14 165 muokkausta
 
(24 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 5: Rivi 5:
----
----


Bastionin aikakaudet on jaettu hallitsevien dynastioiden mukaan ja aikakausia kutsutaan lyhyemmin dynastisiksi aikakausiksi.
[[Bastion]]in aikakaudet on jaettu hallitsevien dynastioiden mukaan ja aikakausia kutsutaan lyhyemmin dynastisiksi aikakausiksi.




== Ora akenai ==
== Ora akenai ==
   
   
[[Akenios]] dynastian aikakausi 2614-2657
[[Akenios]] dynastian aikakausi vuosina [[2614]]-[[2657]]. Akeniosit perustivat yhtenäisen [[bastonai]]valtakunnan [[Katoigia]]n alueelle. He solmivat läheisen liittolaissuhteen [[Kirkko|Kirkon]] kanssa. He vakiinnuttivat [[autokratia]]n ja Kirkon instituutioina. He heikensivät kilpailevien suurdynastioiden valtaa alentamalla [[basileus|basileukset]] ja [[komes|komekset]] [[arkon]]eiksi ja nimittämällä [[autokraattori]]lle uskolliset [[eksarkhos]]it hallitsemaan maakuntia.


'''Hallitsijat'''
{| style="width:100%;" class="wikitable"
|-
! colspan="2" style="width:22%;"|Nimi
!style="width:12%;"|Valtakausi
!Huomioita
|-
|align=center|[[File:akenios_spearwheel_medium.png|80px]]||align=center|[[Sebastos I]] Akenios|| style="text-align:center;"|[[2614]]-[[2635]]||align="left"|Alisti eripuraiset bastonaihallitsijat oman valtansa alle ja loi yhtenäisen bastonaivaltakunnan, Bastionin. Liitti [[oreinis]]laisen [[Kodria]]n osaksi Bastionia. Vakiinnutti autokratian ja Kirkon instituutiona.
|-
|align=center|[[File:akenios_spearwheel_medium.png|80px]]||align=center|[[Sebastos II]] Akenios|| style="text-align:center;"|[[2635]]-[[2646]]||align="left"|Liitti vauraan [[Elysia]]n osaksi Bastionia.
|-
|align=center|[[File:akenios_spearwheel_medium.png|80px]]||align=center|[[Sebastos III]] Akenios|| style="text-align:center;"|[[2646]]-[[2649]]||align="left"|Aloitti sodan [[Trapezous]]in kuningasta [[Idanthyrsus]]ia vastaan.
|-
|align=center|[[File:akenios_spearwheel_medium.png|80px]]||align=center|[[Sebastos IV]] Akenios|| style="text-align:center;"|[[2649]]-[[2657]]||align="left"|Voitti kuningas Idanthyrsusin ja edesauttoi Trapezousin kääntymistä Kirkon uskoon.
|}
'''Sebastos I'''
''Huom! Sebastos I tarina on niin pitkä, että sen puhtaaksikirjoittaminen kestää vielä tovin.''
'''Sebastos II'''
Isoisänsä pitkän ja menestyksekkään valtakauden jälkeen Sebastos II peri suuren ja ulkoisesti voimakkaan valtakunnan. Sisäisesti autokratia oli eripurainen, lukuisien dynastioiden menetettyä vuosisataiset hallinnolliset asemansa vallan uusjaossa. Uusi autokraattori pyrki vakauttamaan valtakuntaansa lahjomalla tyytymättömiä dynastioita perustamillaan kunniaviroilla ja kullalla. Autokratian korkeiden hallinnollisten kulujen ja hupenevan kultakannan jatkaminen muilla metalleilla johti kiihtyvään inflaatioon ja taloudelliseen kurjistumiseen. Autokraattori suuntasi katseensa vauraaseen [[Galleintonon]]in ([[Galleionia]], [[Elimnea]] ja [[Iatagonia]]) kuningaskuntaan, joka toimi kaupan välittäjänä rikkaan Trapezousin valtakunnan kanssa. Sebastos II kävi Galleintononin kuningasta [[Omurtis]]ta vastaan kaksi sotaa vuosina [[2636]] ja [[2641]], joiden seurauksena ensin Iatagonia ja Elimnea, sekä lopulta Galleionia liitettiin osaksi autokratiaa. Autokratiaan virtasi nyt rikkauksia idästä ilman välikäsiä.
Valtakautensa lopulla Sebastos II valloitti vielä [[Elysia]]n pohjoisosan [[Esprotia]]n, [[Opuntas]]in ja [[Efria]]n.
'''Sebastos III'''
Edellisen hallitsijan veljenpoika Sebastos III aloitti valtaannoustuaan sodan Trapezousin basileusta Idanthyrsusta vastaan vuonna [[2647]]. Autokraattorin armeija eteni vaivalloisten vaiheiden jälkeen [[Astragonia]]an, jossa [[Galeas]]in kaupungin edustalla [[zousimis]]armeija hyökkäsi bastonaita vastaan vuonna [[2649]]. Autokraattorin armeija kärsi murskatappion ja hallitsija itse menetti henkensä.
'''Sebastos IV'''
Sebastos IV jatkoi sotaa zousimiseja vastaan ja kukisti Idanthyrsuksen. Idanthyrsus pakotettiin kääntymään Kirkon opettamaan uskoon vuonna [[2651]] ja tämän poika [[Anakharsis]] lähetettiin [[Deion]]iin Sebastosin hoviin panttivangiksi. Sebastos IV kuoli ilman [[dynastinen perijä|dynastisia perijöitä]] vuonna [[2657]].


== Ora dorynai ==
== Ora dorynai ==


[[Dorynites]] dynastian aikakausi 2657-2673
[[Dorynites]] dynastian aikakausi vuosina [[2657]]-[[2673]]. Akenios dynastian jäätyä ilman dynastista perijää siirtyi valta Dorynites dynastialle. Dorynitesit jatkoivat siitä mihin akeniaihallitsijat jäivät.
 
 
'''Hallitsijat'''
 
{| style="width:100%;" class="wikitable"
|-
! colspan="2" style="width:22%;"|Nimi
!style="width:12%;"|Valtakausi
!Huomioita
|-
|align=center|[[File:Dorynites_tower.png|40px]]||align=center|[[Anastasios I]] Dorynites|| style="text-align:center;"|[[2657]]-[[2659]]||align="left"|Kamppaili säilyttääkseen kapinoivan Elysian osana valtakuntaa. Menehtyi kapinallisten kourissa.
|-
|align=center|[[File:Dorynites_tower.png|40px]]||align=center|[[Filippikos I]] Dorynites|| style="text-align:center;"|[[2659]]-[[2664]]||align="left"|Kukisti Elysian ja Kodrian kapinalliset. Menehtyi [[ikonoklasmi|ikonoklastista]] Trapezousin kuningasta vastaan käydyssä puhdistussodassa.
|-
|align=center|[[File:Dorynites_tower.png|40px]]||align=center|[[Anastasios II]] Dorynites|| style="text-align:center;"|[[2664]]-[[2673]]||align="left"|Kukisti ikonoklastien kapinaliikkeet ja palautti järjestyksen Bastioniin.
|}
 
'''Anastasios I'''
 
Anastasios I valtakausi alkoi suurella [[taigis]]ien kapinalla Elysiassa vuonna [[2658]], kun taigisien [[dukasis]] [[Katiar]] pyrki palauttamaan vanhan vallan ja tavat. Anastasiosin menehtymiseen johtanut tappio Elimnean [[Assia]]ssa vuonna [[2659]] aiheutti kapinan voimistumisen ja leviämisen Kodriaan oreinislaisen dukasis [[Babonir]]in johdolla.
 
'''Filippikos I'''
 
Valtaan noussut autokraattori Filippikos I kukisti ensin Babonirin kapinan Kodriassa vuonna [[2661]] ja Katiarin kapinan Elysiassa vuonna [[2663]].
 
Trapezousissa alkoi [[taigiskapina|taigis-]] ja [[oreiniskapina]]n aikaan ikonoklastinen puhdistusliike harhaoppisia ja säädyttömiä kuvia vastaan. Uskonpuolustajana esiintynyt Trapezousin basileus [[Anakharsis]] hyökkäsi tämän jälkeen Elysiaan, valloittaen Galleionian, Elimnean ja Iatagonian. Autokraattori Filippikos I menehtyi [[Akanthionin taistelu]]ssa Anakharsista vastaan Iatagonian [[Hieroias]]issa vuonna [[2664]].
 
'''Anastasios II'''


Anastasios II rakensi armeijaansa seuraavan kolmen vuoden ajan, kun Anakharsisin joukot puhdistivat Bastionia harhaoppisina pitämistään jumalkuvista. Lopulta sotivat joukot ottivat yhteen [[Rethymnia]]ssa vuonna [[2666]], kun Anastasiosin joukot hyökkäsivät [[Koilada]]a piirittävän armeijan kimppuun. Zousimisien kärsimän tappion jälkeen solmittiin [[patriarkos|patriarkan]] sovittelema rauha, jossa kysymys ikonoklasmista alistettiin pyhälle [[synodi]]lle. Solmittu rauha säilyi Bastionissa koko Anastasiosin valtakauden ajan. Anastasios sai kolme poikaa, joista ensimmäinen menehtyi pian synnyttyään ja toinen vain neljä kuukautisena. Kolmannella nuorimmalla pojalla [[Filippikos Dorynites|Filippikosilla]] ei ollut [[lohikäärmemerkki]]ä, joten dynastia menetti valta-asemansa.


== Ora faronai ==
== Ora faronai ==


[[Faronites]] dynastian aikakausi 2673-2692
[[Faronites]] dynastian aikakausi vuosina [[2673]]-[[2692]].


'''Hallitsijat'''
{| style="width:100%;" class="wikitable"
|-
! colspan="2" style="width:22%;"|Nimi
!style="width:12%;"|Valtakausi
!Huomioita
|-
|align=center|[[File:faronites_helios.png|80px]]||align=center|[[Leontios I]] Faronites|| style="text-align:center;"|[[2673]]-[[2681]]||align="left"|Viisas valtiomies, jonka aikana autokratian arvovalta kasvoi huippuunsa.
|-
|align=center|[[File:faronites_helios.png|80px]]||align=center|[[Leontios II]] Faronites|| style="text-align:center;"|[[2681]]-[[2692]]||align="left"|Orjakapinoiden ja soturidynastioiden vallan kasvun aikaa.
|}
'''Leontios I'''
Anastasios II luonnollisen kuoleman jälkeen autokratian perimysoikeus siirtyi Faronites dynastialle ja autokraattoriksi nousi jo iäkäs mutta suuresti arvostettu Leontios I. Leontiosin valtakausi oli vakaa ja autokraattori toimi [[Ferganosin synodi|Ferganosin]] vuoden [[2676]] synodin suojelijana. Leontiosin vaikutusvalta takasi, että synodi totesi ikonoklasmin harhaopiksi. Leontiosin poikkeuksellinen vaikutusvalta sai myös ikonoklasmin kannattajat luopumaan harhaopista ilman kapinoita.
'''Leontios II'''
Leontios II nousi valtaan isoisänsä Leontios I poismenon jälkeen. Leontios II kaudella Bastionissa syttyi lukuisia [[dikaisilaisuus|dikaisilaisuuden]] innoittamia orjakapinoita, jotka kukistettiin verisesti. Kapinoiden kukistamisen sivuvaikutus oli armeijan vallan kasvu. Erityisesti kaksi tärkeintä soturidynastiaa Doukasit ja Komnenosit saivat hallintaansa rikkaat [[eksarkaatti|eksarkaatit]] ja lukuisia [[arkhontes]]eita.
Voimansa tunnossa oleva Doukas dynastia nousi kapinaan Leontios II vastaan vuonna [[2690]]. Faronites dynastian valtakausi ja olemassaolo päättyi vuonna [[2692]] kun Doukasit liittolaisineen surmasivat autokraattorin ja dynastian miespuoliset jäsenet.


== Ora komnenai kai doukai ==
== Ora komnenai kai doukai ==


[[Komnenos]] ja [[Doukas]] dynastioiden aikakausi 2691-2758
[[Komnenos]] ja [[Doukas]] dynastioiden aikakausi vuosina [[2691]]-[[2758]]. Komnenosien ja Doukasien aikakausi oli sisällissotien ja rajun valtataistelun aikaa. Molemmat dynastiat olivat suuria soturidynastioita ja niiden miespuolisia jäseniä pidettiin valtakunnan väkevimpinä ritareina. Näiden kahden dynastian ja heidän liittolaistensa välisissä sodissa Bastion kärsi suurta hävitystä ja kokonaisia dynastioita pyyhkiytyi olemattomiin.
 
'''Hallitsijat'''
 
{| style="width:100%;" class="wikitable"
|-
! colspan="2" style="width:22%;"|Nimi
!style="width:12%;"|Valtakausi
!Huomioita
|-
|align=center|[[File:doukas_lion_small.png|80px]]||align=center|[[Artabasdos I]] Doukas|| style="text-align:center;"|[[2691]]-[[2692]]||align="left"|Leontios II [[stratelates]], surmattiin myrkyllä.
|-
|align=center|[[File:komnenos_eagle_small.png|80px]]||align=center|[[Vanos I]] Komnenos|| style="text-align:center;"|[[2693]]-[[2704]]||align="left"|Faronitesin perijä.
|-
|align=center|[[File:doukas_lion_small.png|80px]]||align=center|[[Vanos II]] Doukas|| style="text-align:center;"|[[2706]]-[[2717]]||align="left"|Kärsi keisarihulluudesta, menetti valtansa, vietti loppuelämänsä vankeudessa ja lopulta surmattiin.
|-
|align=center|[[File:komnenos_eagle_small.png|80px]]||align=center|[[Vanos III]] Komnenos|| style="text-align:center;"|[[2717]]-[[2733]]||align="left"|Surmasi serkkunsa Vanos II.
|-
|align=center|[[File:doukas_lion_small.png|80px]]||align=center|[[Artabasdos II]] Doukas|| style="text-align:center;"|[[2736]]-[[2745]]||align="left"|Salamurhattiin.
|-
|align=center|[[File:doukas_lion_small.png|80px]]||align=center|[[Artabasdos III]] Doukas|| style="text-align:center;"|[[2745]]-[[2746]]||align="left"|Viimeinen doukaiautokraattori.
|-
|align=center|[[File:komnenos_eagle_small.png|80px]]||align=center|[[Nikeforos I]] Komnenos|| style="text-align:center;"|[[2747]]-[[2758]]||align="left"|Viimeinen komnenaiautokraattori.
|}
 
'''[[2690]]-[[2692]] [[Kahden leijonan sota]]'''
 
Artabasdos Doukas, Leontios II stratelates, ryhtyi kapinaan autokraattoriaan vastaan vuonna [[2690]]. Doukasien liittolaisdynastioiden tuella hän julistautui autokraattoriksi vuonna [[2691]] valloitettuaan Deionin. Sisällissota päättyi Leontios II kuolemaan ja Faronites dynastian sammumiseen vuonna [[2692]]. Artabasdos I hallitsi kiistattomana autokraattorina vain kolme kuukautta, menehdyttyään ennenaikaisesti myrkytyksen uhrina.
 
'''[[2692]]-[[2693]] [[Faronitesin perimyssota]] eli I hegemoniasota'''


Komnenos dynastia vaati avioliittojensa kautta perimysoikeuden sammuneen Faronites dynastian kruunuun. Komnenosit ja Doukasit kävivät liittolaisineen vuoden kestäneen hegemoniasodan, minkä seurauksena Komnenosien vaade hyväksyttiin ja uudeksi autokraattoriksi nousi Vanos I.
'''[[2704]]-[[2706]] [[II hegemoniasota]]'''
Vanos I kuoleman jälkeen Doukasit haastoivat Komnenosien perimysoikeuden, minkä seurauksena seurasi toinen hegemoniasota kahden voimakkaimman dynastian välillä. Tällä kertaa sodan voittajana selvisi Doukas dynastia ja uudeksi autokraattoriksi nousi edellisen hallitsijan tyttärenpoika Vanos Doukas.
Vanos II oli hallitsijana sairaalloisen epäluuloinen ja hän epäili jokaista hovinsa jäsentä salajuonista. Hovin jäsenet vaihtuivat tiuhaan päiden pudotessa ja autokratian parhaimpina virkoina pidettiin sellaisia, jotka sijaitsivat mahdollisimman kaukana Deionista. Tilanne oli lopulta niin paha, että autokraattorin katsottiin tulleen hulluksi. Vanos II 12 vuotta kestänyt hallintokausi päättyi Komnenosien järjestämään palatsikaappaukseen, minkä lopputuloksena Vanos II pakotettiin luopumaan vallastaan ja suljettiin loppuiäkseen tyrmään.
Uudeksi autokraattoriksi nousi nyt edellisen serkku, Vanos Komnenos. Vanos III hallintokausi toi hetkellisen vakauden, joka päättyi uuteen sisällissotaan vuonna [[2733]], kun tieto Vanos II teloittamisesta autokraattorin toimesta levisi Doukasien tietoon.
'''[[2733]]-[[2736]] [[III hegemoniasota]]'''
Valtansa menettäneen ja dynastisen perijän asemaan alennetun Vanos II teloitus oli Doukaseille syy uuteen kapinaan ja kolmanteen hegemoniasotaan. Doukasit aloittivat sodan oikeutettuna rangaistussotana Vanos III vastaan. Taitava diplomatia ja sympatia Doukaseja kohtaan saivat dynastioiden enemmistön liittymään Doukasien puolelle. Doukasit näkivät tilanteessa mahdollisuuden kiistojen pysyvämpään ratkaisuun ja kolmas hegemoniasota muuttui kuluttavaksi ja raa'aksi kilpailevien dynastioiden tuhoamistaisteluksi. Kolmas hegemoniasota päättyi Vanos III surmaan ja Doukasien voittoon. Uudeksi autokraattoriksi nousi Artabasdos II Doukas.
Kolmas hegemoniasota sai sisällissotien näännyttämät dynastiat etsimään ratkaisua joka estäisi tulevat sodat. Dynastiat kääntyivät Doukasien ja Komnenosien jäljellä olevien toisten haarojen hallitsijoiden, [[Nikelos Doukas]]in ja [[Demetrios Komnenos]]in puoleen. Nikelos ja Demetrios suostuivat salassa sovitteluratkaisuun - kaikkien naimakelpoisten jäsenten ristiin avioitumiseen ja suureen Adelfoi Astraposin suorittamaan rituaaliin, joka yhdistäisi dynastiat. Sekä Nikelos että Demetrios menettivät pääosan dynastisista voimistaan, mutta vuonna [[2741]] Demetriosille syntyi perijäksi [[Iskyrios Komnenodoukas]] ja vuonna [[2744]] Nikelosille syntyi perijäksi [[Kalosios Komnenodoukas]].
'''[[2745]]-[[2747]] [[IV hegemoniasota]]'''
Komnenoseilla kesti yhdeksän vuotta kerätä voimiaan ja vahvistaa rivinsä Doukaseja vastaan. Artabasdos II hallintokausi päättyi jälleen kerran salamurhaan ja sisällissotaan. Surmatun autokraattorin poika Artabasdos III, viimeinen Doukas dynastian autokraattori, menehtyi sisällissodan aikana taistelukentällä lukuisten muiden Doukasien tavoin. Komnenosien voitto oli täpärä ja uudeksi autokraattoriksi nousi Nikeforos I, viimeinen Komnenos dynastian autokraattori.
'''[[2758]]-[[2761]] [[V hegemoniasota]]'''
Doukasit aloittivat viimeisen kapinansa autokraattoria vastaan vuonna [[2758]] salamurhaamalla Nikeforos I tämän nukkuessa. Kapinasta kasvoi viimeinen ja verisin hegemoniasota, kun Komnenodoukas dynastia julisti liittolaistensa tukemana sotivansa sekä Doukaseja että Komnenoseja vastaan. Viides hegemoniasota johti Doukas dynastian sammumiseen ja Komnenos dynastian romahtamiseen keskitason dynastiaksi, sekä uuden autokratiadynastian, Komnenodoukasien valtaannousuun.


== Ora komnenodoukai ==
== Ora komnenodoukai ==


[[Komnenodoukas]] dynastian aika 2761-2898
[[Komnenodoukas]] dynastian aika [[2761]]-[[2898]]
 
'''Hallitsijat'''
 
{| style="width:100%;" class="wikitable"
|-
! colspan="2" style="width:22%;"|Nimi
!style="width:12%;"|Valtakausi
!Huomioita
|-
|align=center|[[File:komnenodoukas_griffon.png|80px]]||align=center|[[Iskyrios I]] Kataktitis (Valloittaja)|| style="text-align:center;"|[[2761]]-[[2778]]||align="left"|
|-
|align=center|[[File:komnenodoukas_griffon.png|80px]]||align=center| [[Iskyrios II]]  Megas (Suuri)|| style="text-align:center;"|[[2778]]-[[2809]]||align="left"|
|-
|align=center|[[File:komnenodoukas_griffon.png|80px]]||align=center|[[Apellonos I]]  Efsevis (Hurskas)|| style="text-align:center;"|[[2809]]-[[2822]]||align="left"|
|-
|align=center|[[File:komnenodoukas_griffon.png|80px]]||align=center|[[Iskyrios III]]  Dikaios (Oikeudenmukainen)|| style="text-align:center;"|[[2822]]-[[2844]]||align="left"|
|-
|align=center|[[File:komnenodoukas_griffon.png|80px]]||align=center|[[Apellonos II]]  Agapitos (Rakastettu)|| style="text-align:center;"|[[2844]]-[[2876]]||align="left"|
|-
|align=center|[[File:komnenodoukas_griffon.png|80px]]||align=center|[[Iskyrios IV]]  Aimostagis (Verinen)|| style="text-align:center;"|[[2876]]-[[2897]]||align="left"|Haavoittui kuolettavasti [[Sagrosin taistelu]]ssa ja salamurhattiin pian taistelun jälkeen [[Tanios]]issa.
|-
|align=center|[[File:komnenodoukas_griffon.png|80px]]||align=center|[[Apellonos III]]  Telikos (Viimeinen)|| style="text-align:center;"|[[2897]]-[[2898]]||align="left"|Viimeinen autokraattori. Kuoli [[Psiarosin taistelu]]ssa.
|}

Nykyinen versio 9. lokakuuta 2017 kello 20.17


Huom! Tämä sivu on tynkä ja odottaa muokkausta.

Bastionin aikakaudet on jaettu hallitsevien dynastioiden mukaan ja aikakausia kutsutaan lyhyemmin dynastisiksi aikakausiksi.


Ora akenai

Akenios dynastian aikakausi vuosina 2614-2657. Akeniosit perustivat yhtenäisen bastonaivaltakunnan Katoigian alueelle. He solmivat läheisen liittolaissuhteen Kirkon kanssa. He vakiinnuttivat autokratian ja Kirkon instituutioina. He heikensivät kilpailevien suurdynastioiden valtaa alentamalla basileukset ja komekset arkoneiksi ja nimittämällä autokraattorille uskolliset eksarkhosit hallitsemaan maakuntia.


Hallitsijat

Nimi Valtakausi Huomioita
Sebastos I Akenios 2614-2635 Alisti eripuraiset bastonaihallitsijat oman valtansa alle ja loi yhtenäisen bastonaivaltakunnan, Bastionin. Liitti oreinislaisen Kodrian osaksi Bastionia. Vakiinnutti autokratian ja Kirkon instituutiona.
Sebastos II Akenios 2635-2646 Liitti vauraan Elysian osaksi Bastionia.
Sebastos III Akenios 2646-2649 Aloitti sodan Trapezousin kuningasta Idanthyrsusia vastaan.
Sebastos IV Akenios 2649-2657 Voitti kuningas Idanthyrsusin ja edesauttoi Trapezousin kääntymistä Kirkon uskoon.

Sebastos I

Huom! Sebastos I tarina on niin pitkä, että sen puhtaaksikirjoittaminen kestää vielä tovin.

Sebastos II

Isoisänsä pitkän ja menestyksekkään valtakauden jälkeen Sebastos II peri suuren ja ulkoisesti voimakkaan valtakunnan. Sisäisesti autokratia oli eripurainen, lukuisien dynastioiden menetettyä vuosisataiset hallinnolliset asemansa vallan uusjaossa. Uusi autokraattori pyrki vakauttamaan valtakuntaansa lahjomalla tyytymättömiä dynastioita perustamillaan kunniaviroilla ja kullalla. Autokratian korkeiden hallinnollisten kulujen ja hupenevan kultakannan jatkaminen muilla metalleilla johti kiihtyvään inflaatioon ja taloudelliseen kurjistumiseen. Autokraattori suuntasi katseensa vauraaseen Galleintononin (Galleionia, Elimnea ja Iatagonia) kuningaskuntaan, joka toimi kaupan välittäjänä rikkaan Trapezousin valtakunnan kanssa. Sebastos II kävi Galleintononin kuningasta Omurtista vastaan kaksi sotaa vuosina 2636 ja 2641, joiden seurauksena ensin Iatagonia ja Elimnea, sekä lopulta Galleionia liitettiin osaksi autokratiaa. Autokratiaan virtasi nyt rikkauksia idästä ilman välikäsiä.

Valtakautensa lopulla Sebastos II valloitti vielä Elysian pohjoisosan Esprotian, Opuntasin ja Efrian.

Sebastos III

Edellisen hallitsijan veljenpoika Sebastos III aloitti valtaannoustuaan sodan Trapezousin basileusta Idanthyrsusta vastaan vuonna 2647. Autokraattorin armeija eteni vaivalloisten vaiheiden jälkeen Astragoniaan, jossa Galeasin kaupungin edustalla zousimisarmeija hyökkäsi bastonaita vastaan vuonna 2649. Autokraattorin armeija kärsi murskatappion ja hallitsija itse menetti henkensä.

Sebastos IV

Sebastos IV jatkoi sotaa zousimiseja vastaan ja kukisti Idanthyrsuksen. Idanthyrsus pakotettiin kääntymään Kirkon opettamaan uskoon vuonna 2651 ja tämän poika Anakharsis lähetettiin Deioniin Sebastosin hoviin panttivangiksi. Sebastos IV kuoli ilman dynastisia perijöitä vuonna 2657.

Ora dorynai

Dorynites dynastian aikakausi vuosina 2657-2673. Akenios dynastian jäätyä ilman dynastista perijää siirtyi valta Dorynites dynastialle. Dorynitesit jatkoivat siitä mihin akeniaihallitsijat jäivät.


Hallitsijat

Nimi Valtakausi Huomioita
Anastasios I Dorynites 2657-2659 Kamppaili säilyttääkseen kapinoivan Elysian osana valtakuntaa. Menehtyi kapinallisten kourissa.
Filippikos I Dorynites 2659-2664 Kukisti Elysian ja Kodrian kapinalliset. Menehtyi ikonoklastista Trapezousin kuningasta vastaan käydyssä puhdistussodassa.
Anastasios II Dorynites 2664-2673 Kukisti ikonoklastien kapinaliikkeet ja palautti järjestyksen Bastioniin.

Anastasios I

Anastasios I valtakausi alkoi suurella taigisien kapinalla Elysiassa vuonna 2658, kun taigisien dukasis Katiar pyrki palauttamaan vanhan vallan ja tavat. Anastasiosin menehtymiseen johtanut tappio Elimnean Assiassa vuonna 2659 aiheutti kapinan voimistumisen ja leviämisen Kodriaan oreinislaisen dukasis Babonirin johdolla.

Filippikos I

Valtaan noussut autokraattori Filippikos I kukisti ensin Babonirin kapinan Kodriassa vuonna 2661 ja Katiarin kapinan Elysiassa vuonna 2663.

Trapezousissa alkoi taigis- ja oreiniskapinan aikaan ikonoklastinen puhdistusliike harhaoppisia ja säädyttömiä kuvia vastaan. Uskonpuolustajana esiintynyt Trapezousin basileus Anakharsis hyökkäsi tämän jälkeen Elysiaan, valloittaen Galleionian, Elimnean ja Iatagonian. Autokraattori Filippikos I menehtyi Akanthionin taistelussa Anakharsista vastaan Iatagonian Hieroiasissa vuonna 2664.

Anastasios II

Anastasios II rakensi armeijaansa seuraavan kolmen vuoden ajan, kun Anakharsisin joukot puhdistivat Bastionia harhaoppisina pitämistään jumalkuvista. Lopulta sotivat joukot ottivat yhteen Rethymniassa vuonna 2666, kun Anastasiosin joukot hyökkäsivät Koiladaa piirittävän armeijan kimppuun. Zousimisien kärsimän tappion jälkeen solmittiin patriarkan sovittelema rauha, jossa kysymys ikonoklasmista alistettiin pyhälle synodille. Solmittu rauha säilyi Bastionissa koko Anastasiosin valtakauden ajan. Anastasios sai kolme poikaa, joista ensimmäinen menehtyi pian synnyttyään ja toinen vain neljä kuukautisena. Kolmannella nuorimmalla pojalla Filippikosilla ei ollut lohikäärmemerkkiä, joten dynastia menetti valta-asemansa.

Ora faronai

Faronites dynastian aikakausi vuosina 2673-2692.


Hallitsijat

Nimi Valtakausi Huomioita
Leontios I Faronites 2673-2681 Viisas valtiomies, jonka aikana autokratian arvovalta kasvoi huippuunsa.
Leontios II Faronites 2681-2692 Orjakapinoiden ja soturidynastioiden vallan kasvun aikaa.

Leontios I

Anastasios II luonnollisen kuoleman jälkeen autokratian perimysoikeus siirtyi Faronites dynastialle ja autokraattoriksi nousi jo iäkäs mutta suuresti arvostettu Leontios I. Leontiosin valtakausi oli vakaa ja autokraattori toimi Ferganosin vuoden 2676 synodin suojelijana. Leontiosin vaikutusvalta takasi, että synodi totesi ikonoklasmin harhaopiksi. Leontiosin poikkeuksellinen vaikutusvalta sai myös ikonoklasmin kannattajat luopumaan harhaopista ilman kapinoita.

Leontios II

Leontios II nousi valtaan isoisänsä Leontios I poismenon jälkeen. Leontios II kaudella Bastionissa syttyi lukuisia dikaisilaisuuden innoittamia orjakapinoita, jotka kukistettiin verisesti. Kapinoiden kukistamisen sivuvaikutus oli armeijan vallan kasvu. Erityisesti kaksi tärkeintä soturidynastiaa Doukasit ja Komnenosit saivat hallintaansa rikkaat eksarkaatit ja lukuisia arkhonteseita.

Voimansa tunnossa oleva Doukas dynastia nousi kapinaan Leontios II vastaan vuonna 2690. Faronites dynastian valtakausi ja olemassaolo päättyi vuonna 2692 kun Doukasit liittolaisineen surmasivat autokraattorin ja dynastian miespuoliset jäsenet.

Ora komnenai kai doukai

Komnenos ja Doukas dynastioiden aikakausi vuosina 2691-2758. Komnenosien ja Doukasien aikakausi oli sisällissotien ja rajun valtataistelun aikaa. Molemmat dynastiat olivat suuria soturidynastioita ja niiden miespuolisia jäseniä pidettiin valtakunnan väkevimpinä ritareina. Näiden kahden dynastian ja heidän liittolaistensa välisissä sodissa Bastion kärsi suurta hävitystä ja kokonaisia dynastioita pyyhkiytyi olemattomiin.

Hallitsijat

Nimi Valtakausi Huomioita
Artabasdos I Doukas 2691-2692 Leontios II stratelates, surmattiin myrkyllä.
Vanos I Komnenos 2693-2704 Faronitesin perijä.
Vanos II Doukas 2706-2717 Kärsi keisarihulluudesta, menetti valtansa, vietti loppuelämänsä vankeudessa ja lopulta surmattiin.
Vanos III Komnenos 2717-2733 Surmasi serkkunsa Vanos II.
Artabasdos II Doukas 2736-2745 Salamurhattiin.
Artabasdos III Doukas 2745-2746 Viimeinen doukaiautokraattori.
Nikeforos I Komnenos 2747-2758 Viimeinen komnenaiautokraattori.

2690-2692 Kahden leijonan sota

Artabasdos Doukas, Leontios II stratelates, ryhtyi kapinaan autokraattoriaan vastaan vuonna 2690. Doukasien liittolaisdynastioiden tuella hän julistautui autokraattoriksi vuonna 2691 valloitettuaan Deionin. Sisällissota päättyi Leontios II kuolemaan ja Faronites dynastian sammumiseen vuonna 2692. Artabasdos I hallitsi kiistattomana autokraattorina vain kolme kuukautta, menehdyttyään ennenaikaisesti myrkytyksen uhrina.

2692-2693 Faronitesin perimyssota eli I hegemoniasota

Komnenos dynastia vaati avioliittojensa kautta perimysoikeuden sammuneen Faronites dynastian kruunuun. Komnenosit ja Doukasit kävivät liittolaisineen vuoden kestäneen hegemoniasodan, minkä seurauksena Komnenosien vaade hyväksyttiin ja uudeksi autokraattoriksi nousi Vanos I.

2704-2706 II hegemoniasota

Vanos I kuoleman jälkeen Doukasit haastoivat Komnenosien perimysoikeuden, minkä seurauksena seurasi toinen hegemoniasota kahden voimakkaimman dynastian välillä. Tällä kertaa sodan voittajana selvisi Doukas dynastia ja uudeksi autokraattoriksi nousi edellisen hallitsijan tyttärenpoika Vanos Doukas.

Vanos II oli hallitsijana sairaalloisen epäluuloinen ja hän epäili jokaista hovinsa jäsentä salajuonista. Hovin jäsenet vaihtuivat tiuhaan päiden pudotessa ja autokratian parhaimpina virkoina pidettiin sellaisia, jotka sijaitsivat mahdollisimman kaukana Deionista. Tilanne oli lopulta niin paha, että autokraattorin katsottiin tulleen hulluksi. Vanos II 12 vuotta kestänyt hallintokausi päättyi Komnenosien järjestämään palatsikaappaukseen, minkä lopputuloksena Vanos II pakotettiin luopumaan vallastaan ja suljettiin loppuiäkseen tyrmään.

Uudeksi autokraattoriksi nousi nyt edellisen serkku, Vanos Komnenos. Vanos III hallintokausi toi hetkellisen vakauden, joka päättyi uuteen sisällissotaan vuonna 2733, kun tieto Vanos II teloittamisesta autokraattorin toimesta levisi Doukasien tietoon.

2733-2736 III hegemoniasota

Valtansa menettäneen ja dynastisen perijän asemaan alennetun Vanos II teloitus oli Doukaseille syy uuteen kapinaan ja kolmanteen hegemoniasotaan. Doukasit aloittivat sodan oikeutettuna rangaistussotana Vanos III vastaan. Taitava diplomatia ja sympatia Doukaseja kohtaan saivat dynastioiden enemmistön liittymään Doukasien puolelle. Doukasit näkivät tilanteessa mahdollisuuden kiistojen pysyvämpään ratkaisuun ja kolmas hegemoniasota muuttui kuluttavaksi ja raa'aksi kilpailevien dynastioiden tuhoamistaisteluksi. Kolmas hegemoniasota päättyi Vanos III surmaan ja Doukasien voittoon. Uudeksi autokraattoriksi nousi Artabasdos II Doukas.

Kolmas hegemoniasota sai sisällissotien näännyttämät dynastiat etsimään ratkaisua joka estäisi tulevat sodat. Dynastiat kääntyivät Doukasien ja Komnenosien jäljellä olevien toisten haarojen hallitsijoiden, Nikelos Doukasin ja Demetrios Komnenosin puoleen. Nikelos ja Demetrios suostuivat salassa sovitteluratkaisuun - kaikkien naimakelpoisten jäsenten ristiin avioitumiseen ja suureen Adelfoi Astraposin suorittamaan rituaaliin, joka yhdistäisi dynastiat. Sekä Nikelos että Demetrios menettivät pääosan dynastisista voimistaan, mutta vuonna 2741 Demetriosille syntyi perijäksi Iskyrios Komnenodoukas ja vuonna 2744 Nikelosille syntyi perijäksi Kalosios Komnenodoukas.

2745-2747 IV hegemoniasota

Komnenoseilla kesti yhdeksän vuotta kerätä voimiaan ja vahvistaa rivinsä Doukaseja vastaan. Artabasdos II hallintokausi päättyi jälleen kerran salamurhaan ja sisällissotaan. Surmatun autokraattorin poika Artabasdos III, viimeinen Doukas dynastian autokraattori, menehtyi sisällissodan aikana taistelukentällä lukuisten muiden Doukasien tavoin. Komnenosien voitto oli täpärä ja uudeksi autokraattoriksi nousi Nikeforos I, viimeinen Komnenos dynastian autokraattori.

2758-2761 V hegemoniasota

Doukasit aloittivat viimeisen kapinansa autokraattoria vastaan vuonna 2758 salamurhaamalla Nikeforos I tämän nukkuessa. Kapinasta kasvoi viimeinen ja verisin hegemoniasota, kun Komnenodoukas dynastia julisti liittolaistensa tukemana sotivansa sekä Doukaseja että Komnenoseja vastaan. Viides hegemoniasota johti Doukas dynastian sammumiseen ja Komnenos dynastian romahtamiseen keskitason dynastiaksi, sekä uuden autokratiadynastian, Komnenodoukasien valtaannousuun.

Ora komnenodoukai

Komnenodoukas dynastian aika 2761-2898

Hallitsijat

Nimi Valtakausi Huomioita
Iskyrios I Kataktitis (Valloittaja) 2761-2778
Iskyrios II Megas (Suuri) 2778-2809
Apellonos I Efsevis (Hurskas) 2809-2822
Iskyrios III Dikaios (Oikeudenmukainen) 2822-2844
Apellonos II Agapitos (Rakastettu) 2844-2876
Iskyrios IV Aimostagis (Verinen) 2876-2897 Haavoittui kuolettavasti Sagrosin taistelussa ja salamurhattiin pian taistelun jälkeen Taniosissa.
Apellonos III Telikos (Viimeinen) 2897-2898 Viimeinen autokraattori. Kuoli Psiarosin taistelussa.
Noudettu kohteesta ”https://wiki.kosmikon.fi/index.php?title=Dynastiset_aikakaudet&oldid=9045”