Dynastiset aikakaudet

Huom! Tämä sivu on tynkä ja odottaa muokkausta.

---

Bastionin aikakaudet on jaettu hallitsevien dynastioiden mukaan ja aikakausia kutsutaan lyhyemmin dynastisiksi aikakausiksi.

Ora akenai

Akenios dynastian aikakausi vuosina 2614-2657. Akeniosit perustivat yhtenäisen bastonaivaltakunnan Katoigian alueelle. He solmivat läheisen liittolaissuhteen Kirkon kanssa. He vakiinnuttivat autokratian ja Kirkon instituutioina. He heikensivät kilpailevien suurdynastioiden valtaa alentamalla basileukset ja komekset arkoneiksi ja nimittämällä autokraattorille uskolliset eksarkhosit hallitsemaan maakuntia.

Hallitsijat

Nimi		Valtakausi	Huomioita
	Sebastos I Akenios	2614-2635	Alisti eripuraiset bastonaihallitsijat oman valtansa alle ja loi yhtenäisen bastonaivaltakunnan, Bastionin. Liitti oreinislaisen Kodrian osaksi Bastionia. Vakiinnutti autokratian ja Kirkon instituutiona.
	Sebastos II Akenios	2635-2646	Liitti vauraan Elysian osaksi Bastionia.
	Sebastos III Akenios	2646-2649	Aloitti sodan Trapezousin kuningasta Idanthyrsusia vastaan.
	Sebastos IV Akenios	2649-2657	Voitti kuningas Idanthyrsusin ja edesauttoi Trapezousin kääntymistä Kirkon uskoon.

Sebastos I

Huom! Sebastos I tarina on niin pitkä, että sen puhtaaksikirjoittaminen kestää vielä tovin.

Sebastos II

Isoisänsä pitkän ja menestyksekkään valtakauden jälkeen Sebastos II peri suuren ja ulkoisesti voimakkaan valtakunnan. Sisäisesti autokratia oli eripurainen, lukuisien dynastioiden menetettyä vuosisataiset hallinnolliset asemansa vallan uusjaossa. Uusi autokraattori pyrki vakauttamaan valtakuntaansa lahjomalla tyytymättömiä dynastioita perustamillaan kunniaviroilla ja kullalla. Autokratian korkeiden hallinnollisten kulujen ja hupenevan kultakannan jatkaminen muilla metalleilla johti kiihtyvään inflaatioon ja taloudelliseen kurjistumiseen. Autokraattori suuntasi katseensa vauraaseen Galleintononin (Galleionia, Elimnea ja Iatagonia) kuningaskuntaan, joka toimi kaupan välittäjänä rikkaan Trapezousin valtakunnan kanssa. Sebastos II kävi Galleintononin kuningasta Omurtista vastaan kaksi sotaa vuosina 2636 ja 2641, joiden seurauksena ensin Iatagonia ja Elimnea, sekä lopulta Galleionia liitettiin osaksi autokratiaa. Autokratiaan virtasi nyt rikkauksia idästä ilman välikäsiä.

Valtakautensa lopulla Sebastos II valloitti vielä Elysian pohjoisosan Esprotian, Opuntasin ja Efrian.

Sebastos III

Edellisen hallitsijan veljenpoika Sebastos III aloitti valtaannoustuaan sodan Trapezousin basileusta Idanthyrsusta vastaan vuonna 2647. Autokraattorin armeija eteni vaivalloisten vaiheiden jälkeen Astragoniaan, jossa Galeasin kaupungin edustalla zousimisarmeija hyökkäsi bastonaita vastaan vuonna 2649. Autokraattorin armeija kärsi murskatappion ja hallitsija itse menetti henkensä.

Sebastos IV

Sebastos IV jatkoi sotaa zousimiseja vastaan ja kukisti Idanthyrsuksen. Idanthyrsus pakotettiin kääntymään Kirkon opettamaan uskoon vuonna 2551 ja tämän poika Anakharsis lähetettiin Deioniin Sebastosin hoviin panttivangiksi. Sebastos IV kuoli ilman dynastisia perijöitä vuonna 2657.

Ora dorynai

Dorynites dynastian aikakausi vuosina 2657-2673. Akenios dynastian jäätyä ilman dynastista perijää siirtyi valta Dorynites dynastialle. Dorynitesit jatkoivat siitä mihin akeniaihallitsijat jäivät.

Hallitsijat

Nimi		Valtakausi	Huomioita
	Anastasios I Dorynites	2657-2659	Kamppaili säilyttääkseen kapinoivan Elysian osana valtakuntaa. Menehtyi kapinallisten kourissa.
	Filippikos I Dorynites	2659-2664	Kukisti Elysian ja Kodrian kapinalliset. Menehtyi ikonoklastista Trapezousin kuningasta vastaan käydyssä puhdistussodassa.
	Anastasios II Dorynites	2664-2673	Kukisti ikonoklastien kapinaliikkeet ja palautti järjestyksen Bastioniin.

Anastasios I

Anastasios I valtakausi alkoi suurella taigisien kapinalla Elysiassa vuonna 2658, kun taigisien dukas Katiar pyrki palauttamaan vanhan vallan ja tavat. Anastasiosin menehtymiseen johtanut tappio Elimnean Assiassa vuonna 2659 aiheutti kapinan voimistumisen ja leviämisen Kodriaan oreinislaisen dukas Babonirin johdolla.

Filippikos I

Valtaan noussut autokraattori Filippikos I kukisti ensin Babonirin kapinan Kodriassa vuonna 2661 ja Katiarin kapinan Elysiassa vuonna 2663.

Trapezousissa alkoi taigis- ja oreiniskapinan aikaan ikonoklastinen puhdistusliike harhaoppisia ja säädyttömiä kuvia vastaan. Uskonpuolustajana esiintynyt Trapezousin basileus Anakharsis hyökkäsi tämän jälkeen Elysiaan, valloittaen Galleionian, Elimnean ja Iatagonian. Autokraattori Filippikos I menehtyi Akanthionin taistelussa Anakharsista vastaan Iatagonian Hieroiasissa vuonna 2664.

Anastasios II

Anastasios II rakensi armeijaansa seuraavan kolmen vuoden ajan, kun Anakharsisin joukot puhdistivat Bastionia harhaoppisina pitämistään jumalkuvista. Lopulta sotivat joukot ottivat yhteen Rethymniassa vuonna 2666, kun Anastasiosin joukot hyökkäsivät Koiladaa piirittävän armeijan kimppuun. Zousimisien kärsimän tappion jälkeen solmittiin patriarkan sovittelema rauha, jossa kysymys ikonoklasmista alistettiin pyhälle synodille. Solmittu rauha säilyi Bastionissa koko Anastasiosin valtakauden ajan. Anastasios sai kolme poikaa, joista ensimmäinen menehtyi pian synnyttyään ja toinen vain neljä kuukautisena. Kolmannella nuorimmalla pojalla Filippikosilla ei ollut lohikäärmemerkkiä, joten dynastia menetti valta-asemansa.

Ora faronai

Faronites dynastian aikakausi vuosina 2673-2692.

Hallitsijat

Nimi		Valtakausi	Huomioita
	Leontios I Faronites	2673-2681	Viisas valtiomies, jonka aikana autokratian arvovalta kasvoi huippuunsa.
	Leontios II Faronites	2681-2692	Orjakapinoiden ja soturidynastioiden vallan kasvun aikaa.

Leontios I

Anastasios II luonnollisen kuoleman jälkeen autokratian perimysoikeus siirtyi Faronites dynastialle ja autokraattoriksi nousi jo iäkäs mutta suuresti arvostettu Leontios I. Leontiosin valtakausi oli vakaa ja autokraattori toimi Ferganosin vuoden 2676 synodin suojelijana. Leontiosin vaikutusvalta takasi, että synodi totesi ikonoklasmin harhaopiksi. Leontiosin poikkeuksellinen vaikutusvalta sai myös ikonoklasmin kannattajat luopumaan harhaopista ilman kapinoita.

Leontios II

Leontios II nousi valtaan isoisänsä Leontios I poismenon jälkeen. Leontios II kaudella Bastionissa syttyi lukuisia dikaisilaisuuden innoittamia orjakapinoita, jotka kukistettiin verisesti. Kapinoiden kukistamisen sivuvaikutus oli armeijan vallan kasvu. Erityisesti kaksi tärkeintä soturidynastiaa Doukasit ja Komnenosit saivat hallintaansa rikkaat eksarkaatit ja lukuisia arkhonteseita.

Voimansa tunnossa oleva Doukas dynastia nousi kapinaan Leontios II vastaan vuonna 2690. Faronites dynastian valtakausi ja olemassaolo päättyi vuonna 2692 kun Doukasit liittolaisineen surmasivat autokraattorin ja dynastian miespuoliset jäsenet.

Ora komnenai kai doukai

Komnenos ja Doukas dynastioiden aikakausi vuosina 2691-2758. Komnenosien ja Doukasien aikakausi oli sisällissotien ja rajun valtataistelun aikaa. Molemmat dynastiat olivat suuria soturidynastioita ja niiden miespuolisia jäseniä pidettiin valtakunnan väkevimpinä ritareina. Näiden kahden dynastian ja heidän liittolaistensa välisissä sodissa Bastion kärsi suurta hävitystä ja kokonaisia dynastioita pyyhkiytyi olemattomiin.

Hallitsijat

Nimi		Valtakausi	Huomioita
	Artabasdos I Doukas	2691-2692	Leontios II stratelates, surmattiin myrkyllä.
	Vanos I Komnenos	2693-2704	Faronitesin perijä.
	Vanos II Doukas	2706-2717	Kärsi keisarihulluudesta, menetti valtansa, vietti loppuelämänsä vankeudessa ja lopulta surmattiin.
	Vanos III Komnenos	2717-2733	Surmasi serkkunsa Vanos II.
	Artabasdos II Doukas	2736-2745	Salamurhattiin.
	Artabasdos III Doukas	2745-2746	Viimeinen doukaiautokraattori.
	Nikeforos I Komnenos	2747-2758	Viimeinen komnenaiautokraattori.

2690-2692 Kahden leijonan sota

Artabasdos Doukas, Leontios II stratelates, ryhtyi kapinaan autokraattoriaan vastaan vuonna 2690. Doukasien liittolaisdynastioiden tuella hän julistautui autokraattoriksi vuonna 2691 valloitettuaan Deionin. Sisällissota päättyi Leontios II kuolemaan ja Faronites dynastian sammumiseen vuonna 2692. Artabasdos I hallitsi kiistattomana autokraattorina vain kolme kuukautta, menehdyttyään ennenaikaisesti myrkytyksen uhrina.

2692-2693 Faronitesin perimyssota eli I hegemoniasota

Komnenos dynastia vaati avioliittojensa kautta perimysoikeuden sammuneen Faronites dynastian kruunuun. Komnenosit ja Doukasit kävivät liittolaisineen vuoden kestäneen hegemoniasodan, minkä seurauksena Komnenosien vaade hyväksyttiin ja uudeksi autokraattoriksi nousi Vanos I.

2704-2706 II hegemoniasota

Vanos I kuoleman jälkeen Doukasit haastoivat Komnenosien perimysoikeuden, minkä seurauksena seurasi toinen hegemoniasota kahden voimakkaimman dynastian välillä. Tällä kertaa sodan voittajana selvisi Doukas dynastia ja uudeksi autokraattoriksi nousi edellisen hallitsijan tyttärenpoika Vanos Doukas.

Vanos II oli hallitsijana sairaalloisen epäluuloinen ja hän epäili jokaista hovinsa jäsentä salajuonista. Hovin jäsenet vaihtuivat tiuhaan päiden pudotessa ja autokratian parhaimpina virkoina pidettiin sellaisia, jotka sijaitsivat mahdollisimman kaukana Deionista. Tilanne oli lopulta niin paha, että autokraattorin katsottiin tulleen hulluksi. Vanos II 12 vuotta kestänyt hallintokausi päättyi Komnenosien järjestämään palatsikaappaukseen, minkä lopputuloksena Vanos II pakotettiin luopumaan vallastaan ja suljettiin loppuiäkseen tyrmään.

Uudeksi autokraattoriksi nousi nyt edellisen serkku, Vanos Komnenos. Vanos III hallintokausi toi hetkellisen vakauden, joka päättyi uuteen sisällissotaan vuonna 2733, kun tieto Vanos II teloittamisesta autokraattorin toimesta levisi Doukasien tietoon.

2733-2736 III hegemoniasota

Valtansa menettäneen ja dynastisen perijän asemaan alennetun Vanos II teloitus oli Doukaseille syy uuteen kapinaan ja kolmanteen hegemoniasotaan. Doukasit aloittivat sodan oikeutettuna rangaistussotana Vanos III vastaan. Taitava diplomatia ja sympatia Doukaseja kohtaan saivat dynastioiden enemmistön liittymään Doukasien puolelle. Doukasit näkivät tilanteessa mahdollisuuden kiistojen pysyvämpään ratkaisuun ja kolmas hegemoniasota muuttui kuluttavaksi ja raa'aksi kilpailevien dynastioiden tuhoamistaisteluksi. Kolmas hegemoniasota päättyi Vanos III surmaan ja Doukasien voittoon. Uudeksi autokraattoriksi nousi Artabasdos II Doukas.

Kolmas hegemoniasota sai sisällissotien näännyttämät dynastiat etsimään ratkaisua joka estäisi tulevat sodat. Dynastiat kääntyivät Doukasien ja Komnenosien jäljellä olevien toisten haarojen hallitsijoiden, Nikelos Doukasin ja Demetrios Komnenosin puoleen. Nikelos ja Demetrios suostuivat salassa sovitteluratkaisuun - kaikkien naimakelpoisten jäsenten ristiin avioitumiseen ja suureen Adelfoi Astraposin suorittamaan rituaaliin, joka yhdistäisi dynastiat. Sekä Nikelos että Demetrios menettivät pääosan dynastisista voimistaan, mutta vuonna 2741 Demetriosille syntyi perijäksi Iskyrios Komnenodoukas ja vuonna 2744 Nikelosille syntyi perijäksi Kalosios Komnenodoukas.

2745-2747 IV hegemoniasota

Komnenoseilla kesti yhdeksän vuotta kerätä voimiaan ja vahvistaa rivinsä Doukaseja vastaan. Artabasdos II hallintokausi päättyi jälleen kerran salamurhaan ja sisällissotaan. Surmatun autokraattorin poika Artabasdos III, viimeinen Doukas dynastian autokraattori, menehtyi sisällissodan aikana taistelukentällä lukuisten muiden Doukasien tavoin. Komnenosien voitto oli täpärä ja uudeksi autokraattoriksi nousi Nikeforos I, viimeinen Komnenos dynastian autokraattori.

2758-2761 V hegemoniasota

Doukasit aloittivat viimeisen kapinansa autokraattoria vastaan vuonna 2758 salamurhaamalla Nikeforos I tämän nukkuessa. Kapinasta kasvoi viimeinen ja verisin hegemoniasota, kun Komnenodoukas dynastia julisti liittolaistensa tukemana sotivansa sekä Doukaseja että Komnenoseja vastaan. Viides hegemoniasota johti Doukas dynastian sammumiseen ja Komnenos dynastian romahtamiseen keskitason dynastiaksi, sekä uuden autokratiadynastian, Komnenodoukasien valtaannousuun.

Ora komnenodoukai

Komnenodoukas dynastian aika 2761-2898