Ero sivun ”Laki” versioiden välillä

Kosmikon wikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jarnon (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Jarnon (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
<p>'''Kaikki rikokset ovat asianomistajarikoksia'''. Jos kukaan ei syytä rikollista, ei häntä voida myöskään tuomita. Kruunu voi useimmissa tapauksissa ottaa asianomistajan roolin itselleen (esim. jos murhatulla uhrilla ei ole omaisia).</p>
Ohessa muutamia maalliseen lain perusperiaatteita.


<p>'''Todistustaakka on syytetyllä'''. Syytetyn on todistettava syyttömyytensä. Usein todistukseksi kelpaa syyttömyyden vannominen [[Horkos]]in (VT20 uskonto) nimeen, minkä jälkeen todistustaakka siirtyy asianomistajalle.</p>
*'''Kaikki rikokset ovat asianomistajarikoksia'''
**Jos kukaan ei syytä rikollista, ei häntä voida myöskään tuomita. Kruunu voi useimmissa tapauksissa ottaa asianomistajan roolin itselleen (esim. jos murhatulla uhrilla ei ole omaisia).


<p>'''Syntyperältään samanarvoiset asianomistaja ja syytetty ovat samanarvoisia oikeuden edessä ja molempia kohdellaan kuten syytettyä'''. Esim. talonpoika syyttää toista talonpoikaa karjansa varastamisesta. Molemmat talonpojat laitetaan vankilaan oikeidenkäyntiä odottamaan. Jos syytetty todetaan syyttömäksi, tuomitaan asianomistaja samasta rikoksesta josta hän syytti alkuperäistä syytettyä.</p>
*'''Todistustaakka on syytetyllä'''.
**Syytetyn on todistettava syyttömyytensä. Usein todistukseksi kelpaa syyttömyyden vannominen [[Horkos]]in (VT20 uskonto) nimeen, minkä jälkeen todistustaakka siirtyy asianomistajalle.


<p>'''Alhaissyntyinen ei voi syyttää ylimystä rikoksesta'''. Esim. talonpoika ei voi syyttää ylimystä mistään rikoksesta maallisessa tuomioistuimessa. Talonpojan oma hallitsija voi syyttää toista ylimystä tämän rikoksista em. hallitsijan talonpoikia vastaan.</p>
*'''Syntyperältään samanarvoiset asianomistaja ja syytetty ovat samanarvoisia oikeuden edessä ja molempia kohdellaan kuten syytettyä'''.  
**Esim. talonpoika syyttää toista talonpoikaa karjansa varastamisesta. Molemmat talonpojat laitetaan vankilaan oikeidenkäyntiä odottamaan. Jos syytetty todetaan syyttömäksi, tuomitaan asianomistaja samasta rikoksesta josta hän syytti alkuperäistä syytettyä.


<p>'''Alhaissyntyinen tuomari ei voi tuomita ylimystä mistään rikoksesta.''' Alhaissyntyinen tuomari ei voi tuomita oikeudessa, jossa syytettynä on ylhäissyntyinen. Tuomariksi tarvitaan toinen ylimys.</p>
*'''Alhaissyntyinen ei voi syyttää ylimystä rikoksesta'''.
**Esim. talonpoika ei voi syyttää ylimystä mistään rikoksesta maallisessa tuomioistuimessa. Talonpojan oma hallitsija voi syyttää toista ylimystä tämän rikoksista em. hallitsijan talonpoikia vastaan.


<p>'''Hallitsija toimii maallisen oikeuden ylimpänä tuomarina'''. Esim. [[Tyfonia]]ssa ylin tuomiovalta on [[Antemios Semnos]]illa ja [[Derkeina]]ssa sekä kuninkaan provinsseissa ylin tuomivalta on [[kuningas|kuninkaalla]]. </p>
*'''Alhaissyntyinen tuomari ei voi tuomita ylimystä mistään rikoksesta.'''
**Alhaissyntyinen tuomari ei voi tuomita oikeudessa, jossa syytettynä on ylhäissyntyinen. Tuomariksi tarvitaan toinen ylimys


<p>[[Verikosto]]ja tapahtuu yhteiskuntaluokkien sisällä, mutta ei niiden välillä, eli alhaissyntyisetkin harjoittavat verikostoja toisiaan kohtaan.</p>
*'''Hallitsija toimii maallisen oikeuden ylimpänä tuomarina'''.
**Esim. [[Tyfonia]]ssa ylin tuomiovalta on [[Antemios Semnos]]illa ja [[Derkeina]]ssa sekä kuninkaan provinsseissa ylin tuomivalta on [[kuningas|kuninkaalla]].


<p>Jos alhaissyntyinen rötöstelee ylimystä vastaan, muuttuu rikoksen aste törkeämmäksi. Esimerkiksi ylimyksen fyysisestä vahingoittamisesta, vaikka nyrkillä lyömisestä, alhaissyntyinen voitaisiin tuomita tapon yrityksestä.</p>
*[[Verikosto]]ja tapahtuu yhteiskuntaluokkien sisällä, mutta ei niiden välillä, eli alhaissyntyisetkin harjoittavat verikostoja toisiaan kohtaan.


<p>Kaikkein ankarimmin rikollista kohdellaan kun uhri on hallitsija, silloin rikos on [[eskati prodosia]] eli majesteettirikos, josta rikollinen tuomitaan kuolemaan ja hänen omaisuutensa kruunulle.</p>
*Jos alhaissyntyinen rötöstelee ylimystä vastaan, muuttuu rikoksen aste törkeämmäksi.
{{Katso myös|[[Ecloga]] ja [[Nomoi]]}}
**Esim. ylimyksen fyysisestä vahingoittamisesta, vaikka nyrkillä lyömisestä, alhaissyntyinen voitaisiin tuomita tapon yrityksestä.
 
*Kaikkein ankarimmin rikollista kohdellaan kun uhri on hallitsija, silloin rikos on [[eskati prodosia]] eli majesteettirikos, josta rikollinen tuomitaan kuolemaan ja hänen omaisuutensa kruunulle.
 
Näiden lisäksi pitää huomioita [[Nomoi|kirkkolaki]] ja sen määrittelemät synnit, joista monet katsotaan rikoksiksi myös maallisesta näkökulmasta.
 
{{Katso myös|[[Ecloga]]}}
{{Katso myös|[[Nomoi]]}}




[[Category:Yhteiskunta]]
[[Category:Yhteiskunta]]

Versio 29. toukokuuta 2018 kello 10.12

Ohessa muutamia maalliseen lain perusperiaatteita.

  • Kaikki rikokset ovat asianomistajarikoksia
    • Jos kukaan ei syytä rikollista, ei häntä voida myöskään tuomita. Kruunu voi useimmissa tapauksissa ottaa asianomistajan roolin itselleen (esim. jos murhatulla uhrilla ei ole omaisia).
  • Todistustaakka on syytetyllä.
    • Syytetyn on todistettava syyttömyytensä. Usein todistukseksi kelpaa syyttömyyden vannominen Horkosin (VT20 uskonto) nimeen, minkä jälkeen todistustaakka siirtyy asianomistajalle.
  • Syntyperältään samanarvoiset asianomistaja ja syytetty ovat samanarvoisia oikeuden edessä ja molempia kohdellaan kuten syytettyä.
    • Esim. talonpoika syyttää toista talonpoikaa karjansa varastamisesta. Molemmat talonpojat laitetaan vankilaan oikeidenkäyntiä odottamaan. Jos syytetty todetaan syyttömäksi, tuomitaan asianomistaja samasta rikoksesta josta hän syytti alkuperäistä syytettyä.
  • Alhaissyntyinen ei voi syyttää ylimystä rikoksesta.
    • Esim. talonpoika ei voi syyttää ylimystä mistään rikoksesta maallisessa tuomioistuimessa. Talonpojan oma hallitsija voi syyttää toista ylimystä tämän rikoksista em. hallitsijan talonpoikia vastaan.
  • Alhaissyntyinen tuomari ei voi tuomita ylimystä mistään rikoksesta.
    • Alhaissyntyinen tuomari ei voi tuomita oikeudessa, jossa syytettynä on ylhäissyntyinen. Tuomariksi tarvitaan toinen ylimys
  • Verikostoja tapahtuu yhteiskuntaluokkien sisällä, mutta ei niiden välillä, eli alhaissyntyisetkin harjoittavat verikostoja toisiaan kohtaan.
  • Jos alhaissyntyinen rötöstelee ylimystä vastaan, muuttuu rikoksen aste törkeämmäksi.
    • Esim. ylimyksen fyysisestä vahingoittamisesta, vaikka nyrkillä lyömisestä, alhaissyntyinen voitaisiin tuomita tapon yrityksestä.
  • Kaikkein ankarimmin rikollista kohdellaan kun uhri on hallitsija, silloin rikos on eskati prodosia eli majesteettirikos, josta rikollinen tuomitaan kuolemaan ja hänen omaisuutensa kruunulle.

Näiden lisäksi pitää huomioita kirkkolaki ja sen määrittelemät synnit, joista monet katsotaan rikoksiksi myös maallisesta näkökulmasta.

Katso myös: Ecloga
Katso myös: Nomoi