Pinaran piiritys
| Pinaran piiritys | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Kallimean valloituskampanjaa | |||||||
 | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Filinosin armeija | Moroiannesin armeija | ||||||
| Komentajat | |||||||
| Rhouben Trafines | Horikos Skanranos | ||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
| ||||||
| Tappiot | |||||||
| 400 | 1500 | ||||||
Filinosin armeijan rantautuessa Kallimea pääkaupungin Pinara edustalle Ksandikosin kolmantena kyriakena 3131, teki Dositeos Moroiannesin hovin protospatharios Horikos Skanranos päätöksen vetäytyä joukkoineen kaupungin muurien suojiin.
Tilanne hyökkäyksen suhteen vaikutti toivottomalta puolustavien joukkojen ryhmittyessä kapeille kaduille, joilla Filinosin armeijan klibanofroit eivät mahtuneet operoimaan. Arkon Mouses neuvoi oman kotilinnoituksensa valloitusoperaatiosta viisastuneena, että piirittäminen olisi kannattavampaa kuin suora hyökkäys, ja kun protospatharios Rhouben Trafines yhtyi näkemykseen, aloitettiin nopeaksi toivottu piiritys. Kenraalia tosin vaivasi tässä vaiheessa jo pienoinen kyllästyminen, olihan viimeisistä todellisista taisteluista vierähtänyt jo tovi, viime aikojen mentyä hoitaessa arkon Antemiosin valtakunnan vähäpätöisiltä tuntuvia asioita.
Uutisia Oreinasta koskien Moroiannesin liittolaisten liikkeitä Kataiginissa ja Vrontemirassa kuulosteltiin jopa hieman epäuskoisina. Kallimean rantakallioilla arkon Fukilos pohti arkon Anaksimenes Sratsimirin kanssa erinäisiä vaihtoehtoja tilanteen suhteen. Keskustelut alkoivat saada jo epätoivoisia sävyjä, kun Fukiloskin suostui harkitsemaan mahdollista salamurhaa osana sotaoperaatiota. Yhtenä potentiaalisena vaihtoehtona pidettiin jopa Kallimean valtaushankkeen hylkäämistä ja joukkojen laivaamista takaisin Oreinaan, ja puolustustaisteluun. Anaksimenes ehdotti ratkaisuksi myös harppumusiikkia, mutta Fukilos ei täysin ymmärtänyt soiton tarkoitusperää ja hyötyä, joten hän hylkäsi ajatuksen. Sen sijaan Anaksimenes päätyi pitämään huolta siitä, ettei Pinarasta päässyt huomaamatta livahtamaan pakoon ketään merkkihenkilöitä. Fukilosin lemmikkikorppi Kouros olikin ilahtunut päästessään keskustelemaan Anaksimeneen kanssa tämän hieman oudoksi muuttuneesta ominaishajusta.
Seitsemän pitkän ja piinallisen viikon piirittämisen jälkeen Pinaran puolustukseen vaikutti viimein murtuvan aukko, jossa hyökkääjän jalkaväki pystyisi auttavalla tavalla operoimaan. ”Aukko, saimme murrettua puolustukseen aukon!”- huudon kuultuaan väsynyt, ja kenties hieman humalainenkin, protospatharios Trafines pomppasi pystyyn Katapinos kainalossaan. Silmät loistaen kenraali ryntäsi taistelukentälle, kuin jonkin voimallisen loitsun innoittamana, ja alkoi taas hymyillä tyypillisellä tavallaan. Määrätietoisesti kenraali Trafines alkoi opastaa kontoforoitaan sen sahalaita-manööverissä. Arkonit Mouses ja Fukilos antoivat täysien kykyjensä mukaisesti tulitukea, ja Filinosin hovin akolouthos Hieros Aulenos paransi pahoin vastustajan kilpiseinään iskeytyneitä sotilaita parhaimpansa mukaan, vaikka olikin tottuneempi lapsenpäästäjänä, kuin pistohaavojen sitojana. Sotaretken vaisu tunnelma alkoi hien ja tuoreen veren kyllästämänä kääntyä toiveikkaaksi, kun Oreinan rintamaltakaan ei kantautunut ylenpalttisen huolestuttavia uutisia.
...jatkuu...