Dynastiset aikakaudet

Huom! Tämä sivu on tynkä ja odottaa muokkausta.

---

Bastionin aikakaudet on jaettu hallitsevien dynastioiden mukaan ja aikakausia kutsutaan lyhyemmin dynastisiksi aikakausiksi.

Ora akenai

Akenios dynastian aikakausi 2614-2657

Ora dorynai

Dorynites dynastian aikakausi 2657-2673

Ora faronai

Faronites dynastian aikakausi 2673-2692

Ora komnenai kai doukai

Komnenos ja Doukas dynastioiden aikakausi vuosina 2691-2758. Komnenosien ja Doukasien aikakausi oli sisällissotien ja rajun valtataistelun aikaa. Molemmat dynastiat olivat suuria soturidynastioita ja niiden miespuolisia jäseniä pidettiin valtakunnan väkevimpinä ritareina. Näiden kahden dynastian ja heidän liittolaistensa välisissä sodissa Bastion kärsi suurta hävitystä ja kokonaisia dynastioita pyyhkiytyi olemattomiin.

Hallitsijat

Nimi		Valtakausi	Huomioita
	Artabasdos I Doukas	2691-2692	Leontios II stratelates, surmattiin myrkyllä.
	Vanos I Komnenos	2693-2704	Faronitesin perijä.
	Vanos II Doukas	2706-2717	Kärsi keisarihulluudesta, menetti valtansa, vietti loppuelämänsä vankeudessa ja lopulta surmattiin.
	Vanos III Komnenos	2717-2733	Surmasi serkkunsa Vanos II.
	Artabasdos II Doukas	2736-2745	Salamurhattiin.
	Artabasdos III Doukas	2745-2746	Viimeinen doukaiautokraattori.
	Nikeforos I Komnenos	2747-2758	Viimeinen komnenaiautokraattori.

2690-2692 Kahden leijonan sota

Artabasdos Doukas, Leontios II stratelates, ryhtyi kapinaan autokraattoriaan vastaan vuonna 2690. Doukasien liittolaisdynastioiden tuella hän julistautui autokraattoriksi vuonna 2691 valloitettuaan Deionin. Sisällissota päättyi Leontios II kuolemaan ja Faronites dynastian sammumiseen vuonna 2692. Artabasdos I hallitsi kiistattomana autokraattorina vain kolme kuukautta, menehdyttyään ennenaikaisesti myrkytyksen uhrina.

2692-2693 Faronitesin perimyssota eli I hegemoniasota

Komnenos dynastia vaati avioliittojensa kautta perimysoikeuden sammuneen Faronites dynastian kruunuun. Komnenosit ja Doukasit kävivät liittolaisineen vuoden kestäneen hegemoniasodan, minkä seurauksena Komnenosien vaade hyväksyttiin ja uudeksi autokraattoriksi nousi Vanos I.

2704-2706 II hegemoniasota

Vanos I kuoleman jälkeen Doukasit haastoivat Komnenosien perimysoikeuden, minkä seurauksena seurasi toinen hegemoniasota kahden voimakkaimman dynastian välillä. Tällä kertaa sodan voittajana selvisi Doukas dynastia ja uudeksi autokraattoriksi nousi edellisen hallitsijan tyttärenpoika Vanos Doukas.

Vanos II oli hallitsijana sairaalloisen epäluuloinen ja hän epäili jokaista hovinsa jäsentä salajuonista. Hovin jäsenet vaihtuivat tiuhaan päiden pudotessa ja autokratian parhaimpina virkoina pidettiin sellaisia, jotka sijaitsivat mahdollisimman kaukana Deionista. Tilanne oli lopulta niin paha, että autokraattorin katsottiin tulleen hulluksi. Vanos II 12 vuotta kestänyt hallintokausi päättyi Komnenosien järjestämään palatsikaappaukseen, minkä lopputuloksena Vanos II pakotettiin luopumaan vallastaan ja suljettiin loppuiäkseen tyrmään.

Uudeksi autokraattoriksi nousi nyt edellisen serkku, Vanos Komnenos. Vanos III hallintokausi toi hetkellisen vakauden, joka päättyi uuteen sisällissotaan vuonna 2733, kun tieto Vanos II teloittamisesta autokraattorin toimesta levisi Doukasien tietoon.

2733-2736 III hegemoniasota

Valtansa menettäneen ja dynastisen perijän asemaan alennetun Vanos II teloitus oli Doukaseille syy uuteen kapinaan ja kolmanteen hegemoniasotaan. Doukasit aloittivat sodan oikeutettuna rangaistussotana Vanos III vastaan. Taitava diplomatia ja sympatia Doukaseja kohtaan saivat dynastioiden enemmistön liittymään Doukasien puolelle. Doukasit näkivät tilanteessa mahdollisuuden kiistojen pysyvämpään ratkaisuun ja kolmas hegemoniasota muuttui kuluttavaksi ja raa'aksi kilpailevien dynastioiden tuhoamistaisteluksi. Kolmas hegemoniasota päättyi Vanos III surmaan ja Doukasien voittoon. Uudeksi autokraattoriksi nousi Artabasdos II Doukas.

Kolmas hegemoniasota sai sisällissotien näännyttämät dynastiat etsimään ratkaisua joka estäisi tulevat sodat. Dynastiat kääntyivät Doukasien ja Komnenosien jäljellä olevien toisten haarojen hallitsijoiden, Nikelos Doukasin ja Demetrios Komnenosin puoleen. Nikelos ja Demetrios suostuivat salassa sovitteluratkaisuun - kaikkien naimakelpoisten jäsenten ristiin avioitumiseen ja suureen Adelfoi Astraposin suorittamaan rituaaliin, joka yhdistäisi dynastiat. Sekä Nikelos että Demetrios menettivät pääosan dynastisista voimistaan, mutta vuonna 2741 Demetriosille syntyi perijäksi Iskyrios Komnenodoukas ja vuonna 2744 Nikelosille syntyi perijäksi Kalosios Komnenodoukas.

2745-2747 IV hegemoniasota

Komnenoseilla kesti yhdeksän vuotta kerätä voimiaan ja vahvistaa rivinsä Doukaseja vastaan. Artabasdos II hallintokausi päättyi jälleen kerran salamurhaan ja sisällissotaan. Surmatun autokraattorin poika Artabasdos III, viimeinen Doukas dynastian autokraattori, menehtyi sisällissodan aikana taistelukentällä lukuisten muiden Doukasien tavoin. Komnenosien voitto oli täpärä ja uudeksi autokraattoriksi nousi Nikeforos I, viimeinen Komnenos dynastian autokraattori.

2758-2761 V hegemoniasota

Doukasit aloittivat viimeisen kapinansa autokraattoria vastaan vuonna 2758 salamurhaamalla Nikeforos I tämän nukkuessa. Kapinasta kasvoi viimeinen ja verisin hegemoniasota, kun Komnenodoukas dynastia julisti liittolaistensa tukemana sotivansa sekä Doukaseja että Komnenoseja vastaan. Viides hegemoniasota johti Doukas dynastian sammumiseen ja Komnenos dynastian romahtamiseen keskitason dynastiaksi, sekä uuden autokratiadynastian, Komnenodoukasien valtaannousuun.

Ora komnenodoukai

Komnenodoukas dynastian aika 2761-2898