Olyntenos
| Olyntenos | |
|---|---|
 | |
| Alkuperä | vanha bastonai |
| Alkukoti | Kodrian Myrgosia |
| Uskonto Suuressa skismassa | vanhauskoinen |
| Maine |
|
| Uroteko | Murkilian taistelu oreiniskapinan aikana vuonna 2661 |
| Liittolaiset | |
| Viholliset | Taronites |
| Vaakuna | Hopeinen lootuskukka sinisessä kentässä |
| Lohikäärmemerkki | hopeinen |
| Motto | Nosta purjeet, kun tuuli on myötäinen |
| Päämies | Myrtisos Olyntenos |
Myrgosian entinen hallitsijasuku.
Jäseniä
- Myrtisos, Zomenousin magistros (s. 3093)
- Nike, Myrtisosin vaimo, Takhon Kritharasin sisar (os. Kritharas, s. 3098)
- Sapfo, Myrtisosin tytär, (s. 3119)
- Filomastos, Myrtisosin poika, (s. 3121)
Edesmenneitä jäseniä
- Olynton, suvun kantaisä, Anaston V spatharios
- Prokopios, ensimmäinen lohikäärmemerkkiä kantanut Olyntenos
- Filomenos, Filippikos I hypatos, myöhemmin stratelates ja lopulta Kodrian eksarkhos
- Symeon, patrikios Olyntenos Suuren Skisman aikaan, surmattiin tosiuskoisten vallattua Myrgosian (2868-2910)
- Fasmatos, Symeonin poika, joka surmattiin samaan aikaan isänsä kanssa
- Faidros, Symeonin veljenpoika, Shismanisin dishypatos, Hektoriosin ja Thallonin isä, (2887-2936)
- Pelagia, Faidrosin äiti, os. Shismanis
- Hektorios, Shismanisin magistros, s. 2916 ja katosi vuonna 2948 ja hänen ruumiinsa löytyi vuonna 3128 Derkeinan viemäreistä.
- Thallon, Hektorioksen veli, Shismanisin protospatharios, (2910-2956)
- Lysimakhos, Myrtisosin isoisä (3011-3087)
- Filokarpos, Myrtisosin isä (3049-3102)
- Gennadios, Thema tou Boreian Myrgilionin kevyen jalkaväen komentaja Suuressa Skismassa
- Thales, Iskyrios IV hypatos.
Sukupuu
Historia
Olynton Dorynelassos (2419-2462) palveli spathariosina kuningas Anaston V alaisuudessa 2400-luvulla. Hänen isänsä ja isoisänsä olivat keränneet merenkävijöinä merkittävän varallisuuden (Dorymnian Hermonasin) Hermionin kaupungissa. Olynton osallistui moniin sotiin herransa viirin alla ja kuollessaan hän oli satojen taisteluiden veteraani. Merkittävin taisteluista oli (Nimosian) Nimonin taistelu vuonna 2448 Akeonian kuningas Nikelon III vastaan, jossa Olynton surmasi kuninkaan magistrosin Neron Sabakleosin. Olyntonin vuonna 2450 syntynyt poika Prokopios Olyntenos kantoi hopeista lohikäärmemerkkiä.
Filomenos Olyntenos kuului Filippikos I lähipiiriin toimien autokraattorin hovissa hypatosina. Oreiniskapinan aikaan 2660-luvulla Filomenos toimi autokratian sotajoukkojen stratelatesina ja hän johti kampanjaa kapinan kukistamiseksi Kodriassa. Voitokas kampanja päättyi vuonna 2661 dukasis Babonirin antautumiseen Murkilian (nyk. Myrgionin) taistelun jälkeen. Filomenos palkittiin vuonna 2662 nimittämällä hänet Kodrian eksarkhosiksi. Pääkaupungikseen Filomenos valitsi Myrgionin, jossa hän oli saavuttanut ratkaisevan voiton kapinallisista. Autokratialle tehtyjen palvelusten johdosta dynastia sai kunnioitetun maineen. Olyntenosit asettuivat Myrgosiaan ja kahdensadan vuoden ajan he olivat yksi Kodrian vaikutusvaltaisimmista dynastioista.
Olyntenosit menettivät korkean asemansa lukuisten muiden dynastioiden tavoin Suuren Skisman tapahtumien seurauksena. Symeon Olyntenosin (2868-2910) aikana Olyntenosit tukivat Suuressa Skismassa autokratiaa ja Kodrian vanhauskoista piispaa Neron Palatinosia. Olyntenosien joukot liittyivät Oreinasta saapuneeseen Pohjoisen armeijaan (Thema tou Boreia), ja he taistelivat aluksi menestyksekkäästi tosiuskoisia vastaan. Psiarosin taistelun jälkeen Olyntenosit vetäytyivät takaisin kotiseudulleen Kodriaan, jatkaen vastarintaa vanhauskoisina lojalisteina vuoteen 2910 saakka, jolloin tosiuskoisten armeija valloitti Myrgosian. Olyntenosien jääräpäinen lojalismi ansaitsi heille harhaoppisen maineen. Tosiuskoisten kosto Olyntenosien julkeutta vastaan oli ankara ja kaikki dynastian kiinni saadut miehet surmattiin, mukaan lukien Symeon ja hänen poikansa Fasmatos.
Ennen mahtavasta dynastiasta oli enää jäljellä nuori dynastinen perijä Faidros Olyntenos (2887-2936) perheineen. Faidros oli Symeonin veljenpoika, joka oli lähetty turvaan äitinsä Pelagian (os. Shismanis) kotiin, Vrontemiraan. Faidros palveli Vrontemiran arkonin hovissa dishypatosin virassa. Faidrosilla oli kaksi poikaa, Thallon (2910-2956) ja Hektorios (2916-2948?). Thallonista tuli myöhemmin Shismanisin protospatharios ja Hektoriosista puolestaan magistros. Hektorios tutki elinaikanaan Skotos Apatilosia ja hän järjesti retkikunnan pyrkimyksenään tunkeutua luopiovelhon torniin. Hektorios retkikuntineen katosivat jäljettömiin ja heidän oletettiin kuolleen vuonna 2948.
Olyntenosit jättivät Shismanisit vuonna 2956 Thallonin kuoltua Osimiron taistelussa Oreinan basileus Kytros I vastaan. Basileus Kytros oli kumonnut Shismanisien oikeuden Vrontemiran arkhontesiin ja Shismanisit olivat epäonnistuneet puolustamaan valtaoikeuttaan. Olyntenosit asettuivat asumaan Smiraan ja pysyivät vastedes erossa Oreinan valtapolitiikasta. Dynastian myöhemmät perijät keskittyivät arkaaisiin pyrintöihin vaihtelevalla menestyksellä. Toistaiseksi menestynein Olyntenos-velhoista oli Myrtisosin isoisä Lysimakhos (3011-3087), joka toimi Derkeinan loosin toisena mestarina. Lukuisat Oreinan hallitsijoista, basileus mukaan lukien, kysyivät häneltä ahkeraan neuvoja. Lysimakhosille tarjottiin lukuisten dynastioiden toimesta magistrosin paikkaa, mutta hän kieltäytyi kerta toisensa jälkeen.
Hänen poikaansa Filokarposia (3049-3102) ei kyselty magistrosiksi, mutta hän saavutti paikallista mainetta upeiden valonäytösten järjestäjänä.
Filokarposin poika Myrtisos on osoittanut lupaavaa kyvykkyyttä ja hänellä on nousujohteinen ura Salaman veljeskunnassa. Hän on dynastiansa perinteistä poiketen ottanut magistrosin tehtävän vastaan Kipomiran arkonin Valens Zomenousin palveluksessa vuodesta 3126 lähtien. Myrtisos on naimissa Niken (os. Kritharas) kanssa ja heillä on kaksi lasta, Filomastos ja Sapfo.
Olyntenosien ainoa vihollisdynastia on Taronites, joka pitää valtaa Myrgosiassa. Olyntenoseilla ei ole varsinaisia liittolaisia, mutta sillä on ystävälliset suhteet useimpiin Oreinan dynastioihin.