Vuk Sratsimir
Vuk Sratsimir, aikaisemmalta nimeltään pelkkä Sratsimir ja samannimisen dynastian kantaisä syntyi nykyisen Lankanisin alueella Lovetsin kylässä Lohikäärmesotien aikana 2000-luvun alussa. Vuk oli kuningas Leonirin aikalainen sekä hurskas dukasilainen. Vukin kotipaikka on myöhemmin nimetty hänen mukaansa Vukovaksi.
Historia
Sratsimir oli kotikylänsä parhaimpia jäljittäjiä ja johti usein paikallisia metsästysseurueita. Eräänä päivänä hän saapui seurueineen kotiinsa, missä he huomasivat vuoribarbaareiden hyökänneen kylään. Joitakin kyläläisiä oli saanut hyökkäyksessä surmansa mutta vuoribarbaarit olivat paenneet Sratsimirin raskaana oleva vaimo Danika mukanaan takaisin ylös vuorille. Epätoivoinen Sratsimir kokosi joukkonsa uudelleen ja lähti jäjittämään ryöstäjiä. Muutaman päivän etsinnän jälkeen he löysivät vuoribarbaareiden leirin, joka oli hylätty ennen heidän saapumistaan ja heitä odotti siellä karmea näky. Danika oli raiskattu, sidottu puuhun ja hänen vatsansa oli aukaistu syntymättömän lapsen roikkuessa napanuoran varassa silvotusta vatsasta. Surun murtama Sratsimir vaati kostoa ja he lähtivät seuraamaan ryöstäjiä yhä ylemmäs vuoristoon. Pian vuorilla alkoi sataa ja ryöstäjien jäljet katosivat vuorilla juuri sataneeseen lumeen. Sratsimir ei kuitenkaan suostunut luovuttamaan takaa-ajoa, vaikka muut halusivat palata jo kotiin eikä hän saanut heitä taivuteltua jatkamaan.
Näin hän jäi yksin vuorille yrittäen epätoivoisesti etsiä ryöstäjiä mutta lopulta hänen tarvikkeensa ja voimansa alkoi ehtyä ja hän vetäytyi läheltä löytyneeseen luolaan rukoilemaan apua Kosmokratorilta. Päivien rukoilun jälkeen hän ei ollut saanut merkkiä tai muuta vastausta hätäänsä ja tilanne oli erittäin heikko. Koska vastausta ei tullut Kosmokratorilta kääntyi hän vanhojen jumalten puoleen ja alkoi rukoilla Alkaiosilta, miehisen voiman ja urheuden jumalalta voimaa selvitäkseen koettelemuksistaan ja saadakseen kostonsa. Seuraava aamuna herätessään Sratsimir tunsi itsensä jälleen voimakkaaksi ja samalla hän huomasi miten aistinsa olivat parantuneet ja hän kykeni jopa haistamaan lähistöllä olevan riistan. Uusilla voimillaan ja kyvyillään hän sai ensin hankittuna riistaa ja sitä kautta hänen voimansa alkoivat palata ja Sratsimir alkoi taas jahdata vuoribarbaareita. Päivien harhailun jälkeen hän vainusi edesmenneen vaimonsa tuoksun ja päätteli, että ryöstäjillä oli hallussaan jotain tälle kuulunutta ja lähti seuraavaan hajujälkeä. Seurattuaan hajujälkeä hän lopulta saavutti ryöstäjien kylän ja kostonhimoisessa raivossaan alkoi tuntea miten hänen kehonsa alkoi muuttua ennen kuin menetti tajuntansa.
Seuraavana aamuna Sratsimir tokeni taas ja huomasi, että koko vuoribarbaarien kylä oli tuhottu. Kaikkialla lojui raadeltua miehiä, naisia ja lapsia ja oli itse yltä päältä veressä. Hän oli saanut kostonsa mutta nyt hän vihdoin tajusi mihin hintaan. Hän oli muuttunut ihmissudeksi rukoiltuaan epätoivon hetkellä Alkaiokselta voimaa. Hän ei ollut varma oliko kirous tullut Kosmokratorilta vai oliko Alkaios päättänyt vastata rukouksiin näin. Kosmokratorin hurskaana palvojana tämä tieto sai koston tuntumaan tyhjältä ellei hänen onnistuisi löytää jotain tietä takaisin Kosmokratorin armon piiriin, sillä muutoin hänen ei olisi mahdollista päästä Elysioniin jälleennäkemään vaimoaan ja lastaan.
Sratsimir palasi kotiinsa ja alkoi epätoivoisesti etsiä tietä pelastukseen. Hän tapasi paikallisia pappeja mutta he eivät voineet häntä auttaa sillä kirous oli liian vahva. Papit osasivat kuitenkin kertoa, että tie pelastukseen löytyisi sovitustyöstä, joka hänen olisi tehtävä Kosmokratorin kunniaksi mutteivat osanneet sopivaa sovitustyötä määrätä.
Sopivaa sovitustyötä etsiessään Sratsimir vaelteli ympäri Oreinaa ja tapasi lopulta Kosmokratorin paladiinin ja Ketignin kuningas Leonirin, joka jahtasi Oreinan alueella asuvia lohikäärmeitä. Sratsimir pestautui Leonirin palvelukseen jäljittäjänä mutta kummastusta aiheutti se, ettei Sratsimir koskaan suostunut leiriytymään muiden Leonirin spatharioin kanssa vaan yöpyi aina erossa muista. Pian Leonir vaati saada tietää syyn tälle ja Sratsimir kertoi hänelle tarinansa. Leonir liikuttui syvästi Sratsimirin vaimon kohtalosta, mutta vaati häneltä syntiensä sovitusta Kosmokratorin edessä. Paladiinina ja Ketignin kuninkaana Leonir arveli, että hänen määrämänsä sovitustyö olisi kyllin merkittävä kirouksen murtamiseen. Leonir sanoi: “Auta minua löytämään ja tuhomaan Oreinan lohikäärmeet Kosmokratorin tahdon mukaisesti, niin saat varmasti synninpäästön.”
Leonirin joukko jatkoi lohikäärmeiden jahtaamista ja lopulta saivat tietoonsa, että eräs lohikäärme olisi hyökännyt lähistöllä olevaan kylään. Kukaan ei kuitenkaan osannut sanoa mihin suuntaan lohikäärme oli poistunut eikä mistään löytynyt jälkiä seurattavaksi. Sratsimir sai kuitenkin vainun lohikäärmeestä muttei uskaltanut kertoa sitä ääneen, etteivät muut alkaisi ihmetellä miten se oli mahdollista. Hän kertoi kuitenkin asian Leonirille, joka sanoi, että Kosmokratorin työn loppuunsaattamisessa kaikki keinot ovat kelvollisia. Leonir lähetti Sratsimirin matkaan etsimään lohikäärmettä ja kertoi miehilleen vain salaperäisesti, että “Suden kutsu ohjaa Sratsimiria”.
Sratsimir lähti vainunsa ohjaamana ja löysikin lohikäärmeen pesän läheiseltä suolta. Itsensä kylläiseksi syönyt musta lohikäärme Smolistocernis nukkui mutta Sratsimir ei tahtonut yksin ottaa riskiä vaan palasi tuhottuun kylään leiriytyneen Leonirin luo ja kertomaan löydöksestään. Leonir spatharioineen lähti heti matkaan ja löysi edelleen nukkuvan lohikäärmeen. He hyökkäsivät lohikäärmeen kimppuun ja lopulta surmasivat sen. Välittömästi lohikäärmeen surman jälkeen Sratsimir tunsi, miten hänen päältään putosi paino ja hänen päällään olleen kirouksen antamat voimat katosivat ja kirous oli vihdoin poistunut. Hän tunsi myös muuta erikoista kehossaan muttei tiennyt mitä se tarkoitti.
Smolistocernisin surman kunniaksi järjestettiin suuri juhla, jossa lohikäämeen surmaajia juhlittiin suurina sankareina. Juhlissa Leonirin spatharioit kertoivat ylistäviä tarinoita Sratsimirin kyvystä jäljittää lentävä lohikäärme ja he vitsailivat, että Srasimirin täytyi haistaa se kuin susi ja alkoivat leikkisästi kutsua hän nimellä Vuk eli susi. Juhlien aikana Sratsimir iski silmänsä erään asetoverinsa tyttäreen Nadaan. Myös Nada ihastui juhlittuun sankariin pian vietettiin jo parin häitä. Sratsimir tunsi jälleen iloa sydämessään, mikä oli ollut kadoksissa aina siitä lähtien kun Danika oli ryöstetty. Häiden jälkeen Leonir sanoi Sratsimirille, että hänen syntinsä oli sovitettu mutta pyysi häntä silti jatkamaan seuruessaan. Sartsimir aikoi kuitenkin palata kotiinsa tuoreen vaimonsa kanssa, mihin Leonir vastahakoisesti suostui.
Sratsimir, jota nyt yleisesti kutsuttiin nimellä Vuk, ja Nada matkustivat Lovetsiin, missä heille syntyi poika, jolla oli lohikäärmemerkki. Poika sai nimekseen Vukomir eli pikkususi ja Sratsimir itse otti nimen Vuk etunimekseen ja Sratsimirista tuli uuden dynastian nimi.
Perheonnea ei kuitenkaan saanut jatkua pitkään, kunnes Leonir kutsui kaikki kykenevät miehet jahtaamaan Tyfonia. Velvollisuudentuntoinen Vuk hyvästeli perheensä ja lähti jälleen Leonirin avuksi. Vuk ei kuitenkaan koskaan palannut vaan sai surmansa taistelussa Tyfonia vastaan ja hänet haudattin tuntemattomaan paikkaan.