Laki

Kaikki rikokset ovat asianomistajarikoksia. Jos kukaan ei syytä rikollista, ei häntä voida myöskään tuomita. Kruunu voi useimmissa tapauksissa ottaa asianomistajan roolin itselleen (esim. jos murhatulla uhrilla ei ole omaisia).

Todistustaakka on syytetyllä. Syytetyn on todistettava syyttömyytensä. Usein todistukseksi kelpaa syyttömyyden vannominen Horkosin (VT20 uskonto) nimeen, minkä jälkeen todistustaakka siirtyy asianomistajalle.

Syntyperältään samanarvoiset asianomistaja ja syytetty ovat samanarvoisia oikeuden edessä ja molempia kohdellaan kuten syytettyä. Esim. talonpoika syyttää toista talonpoikaa karjansa varastamisesta. Molemmat talonpojat laitetaan vankilaan oikeidenkäyntiä odottamaan. Jos syytetty todetaan syyttömäksi, tuomitaan asianomistaja samasta rikoksesta josta hän syytti alkuperäistä syytettyä.

Alhaissyntyinen ei voi syyttää ylimystä rikoksesta. Esim. talonpoika ei voi syyttää ylimystä mistään rikoksesta maallisessa tuomioistuimessa. Talonpojan oma hallitsija voi syyttää toista ylimystä tämän rikoksista em. hallitsijan talonpoikia vastaan.

Alhaissyntyinen tuomari ei voi tuomita ylimystä mistään rikoksesta. Alhaissyntyinen tuomari ei voi tuomita oikeudessa, jossa syytettynä on ylhäissyntyinen. Tuomariksi tarvitaan toinen ylimys.

Hallitsija toimii maallisen oikeuden ylimpänä tuomarina. Esim. Tyfoniassa ylin tuomivalta on Antemios Semnosilla ja Derkeinassa sekä kuninkaan provinsseissa ylin tuomivalta on kuningas Niketas II:lla.

Verikostoja tapahtuu yhteiskuntaluokkien sisällä, mutta ei niiden välillä, eli alhaissyntyisetkin harjoittavat verikostoja toisiaan kohtaan.

Jos alhaissyntyinen rötöstelee ylimystä vastaan, muuttuu rikoksen aste törkeämmäksi. Esimerkiksi ylimyksen fyysisestä vahingoittamisesta, vaikka nyrkillä lyömisestä, alhaissyntyinen voitaisiin tuomita tapon yrityksestä.

Kaikkein ankarimmin rikollista kohdellaan kun uhri on hallitsija, silloin rikos on eskati prodosia eli majesteettirikos, josta rikollinen tuomitaan kuolemaan ja hänen omaisuutensa kruunulle.