Elegmites

Ethynian Apaimeiaa hallinnut Elegmitesin soturidynastia nousi vaikutusvaltaiseen asemaan 2600-luvun lopulla ora faronain aikana. Elegmitesit olivat toisen soturidynastian, Doukasien läheinen liittolainen, jonka rinnalla Elegmitesit kävivät lukuisia sotia Komnenoseja vastaan. Doukasien valtaannousun myötä Elegmitesit saivat hallintaansa Ethynian eksarkaatin.
Elegmitesit menettivät hallinta-alueensa, valta-asemansa ja rikkautensa viidennen hegemoniasodan seurauksena vuonna 2761. Dynastia ei toipunut entiseen loistoonsa Komnenodoukasien valtakaudella vaan se säilyi vähäpätöisenä dynastiana aina autokratian tuhoon saakka.
Komnenodoukasien valtakaudella autokratian korkeat hallinnolliset virat, hoviasemista puhumattakaan, olivat Elegmitesien ulottumattomissa. Elegmiteseille tarjolla olevat urapolut olivat käytännössä rajoittuneet vain Kirkkoon ja armeijaan. Elegmitesit valitsivat pääsääntöisesti sotilasuran, mutta joitakin paikallisesti merkittäviä kirkkoherrojakin mahtui dynastiaan.
Elegmitesit kokivat Suuren Skisman jälkeen lyhyen kultakauden, kun dynastisena hallitsijana oli Ethykaionin komes Talaris Elegmites (2869-2923). Elegmitesien dynastia sammui vuonna 2949 Mallikaionissa käydyssä taistelussa Kharanekrosia vastaan. Dynastin viimeinen hallitsija oli Lykos Elegmites (2895-2949), Talarisin poika. Hänen lisäkseen Mallikaionissa menetti henkensä dynastinen perijä Lykourgos Elegmites (2918-2949), Lykosin poika, sekä tämän setä ja kaksi serkkua.
Alkuperä | vanha bastonai |
Alkukoti | Ethynian Apaimeia |
Uskonto Suuressa skismassa | tosiuskoinen |
Maine | |
Uroteko | |
Liittolaiset | Doukas |
Viholliset | Komnenos, Komnenodoukas |
Vaakuna | Hopeinen maatikuvio taivaansinisessä kentässä. |
Edesmenneet jäsenet
Entisiä hovin jäseniä