Ruokakulttuuri

Bastonaitapoihin kuuluu 3-4 ateriaa päivässä: akratismos eli aamiainen, ariston eli lounas ja deipnon eli päivällinen. Lisäksi saatetaan syödä ylimääräinen ateria, joka on joko hesperisma eli myöhäinen lounas tai aristodeipnon eli varhainen päivällinen.

Useimmat ihmiset syövät ateriansa kotonaan perheidensä ja vieraidensa seurassa. Kaupunkien porvarit ja matkamiehet voivat nauttia ateriansa tavernaksi kutsutuissa ravintoloissa.

Miesten kesken vietetään erityisiä juhla-aterioita joita kutsutaan nimellä symposion. Symposioniin on naisilta pääsy kielletty, poislukien kurtisaaneja tai muita viihdyttäjiä.

Garos

Garos on bastonai-ruokakulttuurin kulmakivi. Yksinkertaisesti kuvailtuna se on pullotettua makua: garosta lisäämällä arkinenkin ruoka muuttuu herkulliseksi. Garosta lisätäänkin lähes kaikkiin ruokiin: keittoihin, paisteihin, patoihin, salaatteihin ja jopa jälkiruokiin.

Garos on hyvin suolainen öljyinen neste ja sen väri vaihtelee keltaruskeasta mustaan. Garosta käyttävät niin alhaiset kuin ylhäisetkin ja garosin laadulla on suuria eroja maussa ja hinnassa.

• Garos melanos (tavallinen) 1 hop per naula (n. puoli litraa)
• Garos haimation (hieno) 1 kp per naula (n. puoli litraa)

Oliiviöljy

Elaiolado eli oliiviöljy on ehkä tärkein ruoka-aine Bastionin alueella. Elaiolado on samaan aikaan sekä mauste, että monien ruokalajien valmistukseen välttämätön ainesosa. Oliiviöljystä valmistetaan myös kirkolliset voiteet (annointing oil) sekä lamppuöljy.

• Elaiolado (tavallinen) 1 hop per naula (n. puoli litraa)
• Partheno elaiolado (hieno) 2 hop per naula (n. puoli litraa)

Viini

Krasi eli rypäleistä valmistettu viini on veden jälkeen alueen tärkein juoma. Viiniä juodaan kaikissa yhteiskuntaluokissa, mutta ylimyksille viini on arkijuoma kun taas alhaissäätyisille se on juhlajuoma.

Yleisesti viinit juodaan nuorina, heti valmistumisen jälkeen. Muista Bastionin alueista poiketen eteläisessä Katoigiassa pidetään kypsyneitä viinejä suuressa arvossa. Viini juodaan normaalisti leikattuna, eli vedellä jatkettuna. Leikkaamattoman viinin eli akratonin juomista pidetään kuunien ja vuoribarbaareiden sivistymättömänä tapana. Ylimykset saattavat juoda viininsä hunajalla makeutettuna tai muilla tavoin maustettuna.

Viinit ovat väreiltään ja mauiltaan monenlaisia: valkoisia, punaisia ja roseeta. Rypäleitä on kahta päälajiketta: moskhaton ja malbasia. Katoigiassa, Oreinassa, Astragoniassa ja Trapekonissa valmistetut viinit ovat punaisia. Elysiassa valmistetaan punaviinien lisäksi valko- ja roseeviinejä. Elysian viinejä kuvaillaan aromikkaiksi ([[anthosmias]) ja niissä voi aistia vuoristoniittyjen tuoksun. Taigetosissa yleisimpiä ovat malbasiarypäleistä valmistetut valkoviinit, joita juotiin entisaikoina kautta koko autokratian.

• Viini, tavallinen 2 kup per naula (n. puoli litraa)
• Viini, kypsytetty 4 kup per naula (n. puoli litraa)
• Kiponka, hieno oreinislainen punaviini 1 kp per naula (n. puoli litraa)
• Denthis, hieno elysialainen roseeviini 1 kp per naula (n. puoli litraa)
• Tanisio, hieno taigetosilainen valkoviini 2 kp per naula (n. puoli litraa)
• Lampsas, hieno katoigialainen punaviini 3 kp per naula (n. puoli litraa)

Leipä

Maza eli ohraleipä on kaikkialla alempisäätyisten perusruokaa. Ei ole lainkaan tavatonta, että vähävaraisen perheen ateriat ovat pelkkää vettä ja ohraleipää.

Psomi eli vehnäleipä on varakkaamman väen perusruokaa tai ruoan lisäke. Vehnäleipää leivotaan eri alueilla lukuisilla tavoilla maustettuina tai makeutettuna. Suosittuja variaatioita ovat esimerkiksi kanelapsomo eli kanelipulla tai stafidopsomo eli rusinapulla.

• Maza (tavallinen) 1 kup per 2 naulaa (n. kilo)
• Psomi (hieno) 1 kup per naula (n. puoli kiloa)
• Psomot (pullat) 4 kup per naula (n. puoli kiloa)

Liha

Ylimyksen ja alhaissyntyisen ruokapöydässä silmiinpistävin ero on punaisen lihan määrässä. Alhaissyntyinen syö lihaa ainoastaan vuoden suurimpina juhlapäivinä, kun ylimyksen ruokapöydässä lihaa on tarjolla päivittäin vähintään pääaterialla.

Oreinassa yleisintä on porsaanliha ja muualla lampaanliha. Naudanlihaa syödään harvoin koska nautakarjan pito on ylipäätään harvinaista Taigetosin eteläpuolella. Ylimyksen ruokapöydässä nautitaan lisäksi riistalihaa, kuten kaurista tai villisikaa.

• Porsas, 4 hop per naula (n. puoli kiloa)
• Lammas, 5 hop per naula (n. puoli kiloa)
• Nauta, 8 hop per naula (n. puoli kiloa)

Siipikarja

Siipikarjaa syövät niin alhaiset kuin ylhäisetkin. Yleisimpiä ruoaksi valmistettuja lintuja ovat kanat, ankat ja hanhet. Näiden lisäksi syödään yleisesti fasaaneja, viiriäisiä ja kyyhkyjä. Alhaissyntyiset syövät edellä mainittujen lisäksi mitä tahansa lintuja joita he onnistuvat pyytämään.

• Kana, 8 kup per 2 naulaa (n. kilo).
• Ankka, 2 hop per 4 naulaa (n. 2 kiloa)
• Hanhi, 4 hop per 8 naulaa (n. 4 kiloa)

Kala

Kalat ovat alhaissyntyisten tärkein proteiinin lähde. Rannikolla syödään mereltä pyydettyä kalaa, kuten tonnikalaa, makrillia, miekkakalaa ja simppuja. Sisämaassa syödään järvistä ja joista pyydettyjä kaloja, kuten karppeja ja sampea. Suolattu merikala on yksi tärkeimmistä kauppatavaroista jota viedään rannikolta sisämaahan.

• Suolattu makrilli, 3 kup per naula (n. puoli kiloa)
• Suolattu tonnikala, 5 kup per naula (n. puoli kiloa)

Vihannekset

Vihanneksia syödään ylimyksen pöydässä lisukkeina ja alhaissyntyisellä vihanneksista valmistettu ruoka voi olla aterian ainoa ruokalaji. Vihanneksia syödään niin raakasalaatteina kuin kypsennettyinäkin. Yleisimpiä kasviksia ovat erilaiset salaatit, kaalit ja juurikkaat. Näiden lisäksi syödään paljon oliiveja, linssejä, papuja ja herneitä.

Hedelmät

Hedelmiä syödään sellaisenaan, kuivattuina tai jälkiruoiksi valmistettuina. Yleisimmät ovat viikunat, rusinat, taatelit, omenat ja kranaattiomenat. Ylimyksen ruokapöydässä näitä on tarjolla joka aterialla, usein hunajalla makeutettuna ja maustettuina.

Juusto

Maitotuotteita käytetään verrattain vähän poikkeuksena juustot. Antothyros on tuorejuustoa ja kefalotyri on kovaa voimakkaasti suolattua juustoa. Juustot tehdään usein lampaan tai vuohen maidosta.