Suuri Skisma
Vanhauskoisten ja Tosiuskoisten välillä käyty sisällissota.
Johdanto
Bastionin valtakunta oli koko olemassaolonsa ajan sotilaallisesti vahva ja se kukisti sekä assimiloi sitä uhkaavat naapurivaltakunnat. Sen olemassaoloa uhkasi kuitenkin jatkuvasti erilaiset sisäiset kiistat, jotka kumpusivat dynastioiden välisestä kilpailusta, eriarvoisesta yhteiskunnasta ja uskonnollisista erimielisyyksistä.
Maaorjien omistaminen oli ollut ylimysten etuoikeus jo ennen autokratiaa, mutta autokratian aikana orjataloudesta tuli talouden keskeinen tukipilari. Uusia orjia hankittiin aluksi sodilla, mutta sotien loputtua uudet orjat olivat orjuuteen syntyneitä orjien jälkeläisiä. Ylimystölle orjat olivat tärkeää omaisuutta, jota pyrittiin suojelemaan ja vaalimaan. Suuren Skisman alkaessa orjat ja maaorjat muodostivat puolet koko Bastionin asukasluvusta.
Kirkko-isä Lagos oli jo 2300-luvulla opettanut, että kaikki ihmiset olivat jumalallista alkuperää ja siten Kosmokratorin edessä tasavertaisia. Näistä opetuksista kumpusi dikaisilainen uskonnontulkinta, joka saavutti suosionsa huipun 2600-luvun lopussa. Dikaisilaiset vaativat avoimesti orjien vapauttamista ja orjuuden kieltämistä. Dikaisilaisuuden ja vanhauskoisen Kirkon yhteentörmäys johti lukuisiin verisiin orjakapinoihin Leontios II valtakaudella 2680-luvulla.
Vanhauskoinen Kirkko hävitti harhaopiksi julistamansa dikaisilaisuuden 2700-luvulla, mutta käsitys orjuudesta syntinä jäi elämään.
Arseniolaisten kapina
Vuonna 2882 puhkesi Deionissa arseniolaisten kapinaksi kutsuttu ensimmäinen tosiuskoisten kapina. Se levisi Deionista ensin maaseudulle ja pian koko Bastionin ääriin. Vuonna 2883 kapina saavutti Oreinaan ja vuonna 2884 Trapezousin.
Kapinat olivat heikosti organisoituja ja paikallisia, eivätkä kapinalliset onnistuneet yhdistämään voimiaan. Kapinalliset ryöstivät ja polttivat ylimysten kartanoita ja surmasivat vanhauskoisina pitäminään pappeja. Kapinaa johti (Deionin) Gefyrian kirkkoherra isä Arsenio, jonka taakse oli ryhmittynyt huomattava määrä kirkkoherroja. Kapinaa tukeneet tärkeimmät dynastiat olivat Katoigiassa Pekoules ja Trellos, Elysiassa Khoinides, Oreinassa Asmiris, Trapegoniassa Zomes ja Astragoniassa Matzas.
Isä Arsenio oli toistuvasti vaatinut orjuuden julistamista synniksi ja perinnöllisten kirkonvirkojen kieltämistä. Kirkko oli puolestaan määrännyt isä Arseniolle sanktioina toistuvia katumustöitä, mutta kieltäytyi ankarammista tuomioista. Kirkon vastaanhangoittelu sai Iskyrios IV lähettämään spatharionsa Eudoros Semnosin pidättämään Arsenion. Pidätystä seuranneessa välikohtauksessa sai surmansa lukuisia Arsenion kannattajia ja Arsenio suljettiin pahamaineisen Zesionin torniin odottamaan tuomiotaan.
Pidätystä seuranneina päivinä tornin ympärille alkoi kerääntymään isä Arsenion kannattajia, jotka neljäntenä yönä tunkeutuivat linnoitukseen vapauttaen isä Arsenion ja muut vangit. Isä Arsenio julisti piilopaikastaan Kosmokratorin tuomion kaikille orjuuden ja vanhauskoisen Kirkon kannattajille, kehottaen kannattajiaan nousemaan avoimeen kapinaan.
Kapinointia jatkui vuoteen 2885 asti ja yksi kerrallaan kapinallisjoukot kukistettiin ja heidän johtajansa pidätettiin. Kapinan suurin ja verisin taistelu käytiin Malliasin Eneassa vuonna 2884, jossa stratelates Theokenos Palaiotesin johtamat joukot kukistivat vapautetuista orjista ja kapinallisista koostuneen joukon. Taistelussa ja sen jälkeisessä teurastuksessa sai surmansa 20000 kapinallista.
Arsenio ja häntä tukeneet ylimykset marssitettiin kahleissa Deionin läpi Aftonian aukiolle, jossa Arsenio hirtettiin ja ylimykset mestattiin. Kapinallisten ruumiit hakattiin osiin ja ne poltettiin päitä lukuunottamatta, jotka ripustettiin viikon ajaksi kansan näkyville. Arsenion seuraajat olivat kutsuneet johtajaansa tosiuskoiseksi ja Arsenion kuoleman jälkeen he alkoivat käyttämään nimitystä myös itsestään.
Suureen Skismaan johtaneet välittömät syyt
Kirkko oli perustamisestaan lähtien painiskellut orjuuden teologisen ongelman kanssa. Oliko Kosmokratoriin uskovan henkilön orjuuttaminen rikos Kosmokratoria vastaan? Ongelmaa pohdittiin kerta toisensa jälkeen lukuisissa synodeissa ja vanhauskoisen Kirkon kantana säilyi, ettei orjuus poistanut orjalta yhteyttä Kosmokratoriin, eikä orjuus täten ollut synti.
Vuonna 2894 Pyhä synodi kokoontui Kasmenoihin tarkoituksenaan käsitellä muiden teologisten kysymysten lisäksi jälleen kerran orjuuden ongelmaa. Synodi oli poikkeuksellisen jakautunut, tosiuskoisia ja vanhauskoisia piispoja oli edustettuna tasamäärä. Synodin kolmantenakymmenentenä päivänä vanhauskoinen Elimnean piispa Hermanios kuoli äkillisesti kesken piispainkokouksen ja hänen paikkansa otti tosiuskoinen piispa Thaisos.
Peritiosin ensimmäisenä kyriakena vuonna 2895 synodin jäsenet esittelivät piispainkokouksen tulokset patriarkka Kalosios IV. Synodi oli päätynyt kieltämään perinnölliset piispainvirat ja julistamaan orjuuden synniksi. Tämän kuultuaan Kalosiosin ruumiinaukoista alkoi teatraalinen verenpurkaus ja patriarkka kaatui kuolleena maahan.
Viikko Kalosiosin kuoleman jälkeen autokraattori nimitti uudeksi patriarkaksi veljenpoikansa Zenon, nimellä Dikaios VIII. Synodi ei aiemmin tekemänsä päätöksen nojalla hyväksynyt Zenoa patriarkaksi, vaan palasi takaisin Kasmenoihin. Vanhauskoisista piispoista jälkeen jäi ainoastaan Kodrian piispaa Neron Palatinos, muiden piispojen kääntyessä tosiuskoisiksi.
Kasmenoissa synodi valitsi keskuudestaan uudeksi partriarkaksi Dorymnian Nikon, nimellä Filotheos I, joka ensitöikseen julisti Dikaiosin anateemaan. Dikaios vastasi Filotheosin julkeuteen omilla anateemoillaan, mutta pian koko Bastioniin levisi tieto ettei vanhauskoisella patriarkalla ollut Kosmokratorin mandaattia.
Kirkon ja autokratian välille oli syttynyt avoin valtataistelu, jossa monet näkivät mahdollisuuden vallan uusjakoon. Aluksi vähäpätöiset tai autokratian kaltoinkohtelemat dynastiat julistautuivat tosiuskoisiksi ja kiirehtivät tukemaan Filotheosta, mutta valtataistelun kestäessä yhä useampi dynastia julistautui tosiuskoiseksi ja yhä harvempi jäi tukemaan autokratiaa.
Suuren Skisman sota
Jatkuu kun saan kirjoitettua puhtaaksi. -Peko
Suuren Skisman seuraukset
Jatkuu kun saan kirjoitettua puhtaaksi. -Peko
Aikajana
| 2882 | Arseniolaisten kapina alka Deionsta |
| 2883 | Arseniolaisten kapina leviää Oreinaan |
| 2884 | Arseniolaisten kapina leviää Trapezousiin |
| 2885 | Arseniolaisten kapina leviää kukistetaan |
| 2894 | Kasmenoin synodi |
| 2895 | Suuri Skisma alkaa |
| 2896 | Lebenosin taistelu. Iskyrios IV:n joukot ottavat suuren voiton vastustajistaan |
| 2897 | Sagrosin taistelu Taigetosissa. Iskyrios IV lyötiin. Smiran taistelu Oreinassa. |
| 2898 | Psiarosin taistelu Elimneassa. Viimeinen Komnenodoukas-dynastian autokrator, Apellonos III menehtyi. Skotos Sofronos ja Herfanos Bardaforos siirtyvät Tosiuskoisten puolelle. Ulkinin taistelu, Oreinan eksarkhos Kataiginis menehtyy. |
| 2899 | Akrileosin taistelu Dorymniassa, Staurakios Komnenosin, viimeisen autokratorin joukot lyötiin.
Suuri Skisma päättyy |
Henkilöitä
- Nikon, Dorymnian piispa ja ensimmäinen tosiuskoinen patriarkka Filotheos I
- Iskyrios IV, autokrator Suuren Skisman alkaessa
- Zeno Komnenodoukas, Iskyrios IV:n nimittämä Nikonin vastapatriarkka. Patriarkkana Dikaios VIII
- Apellonos III, Autokrator Iskyrios IV:n jälkeen
- Staurakios, Apellonos III:n protospatharios, joka huudettiin autokratoriksi Apellonos III:n jälkeen
- Neron Palatinos, Kodrian vanhauskoinen piispa
- Talaris Elegmites
- Eudoros Semnos