Kallimean menetyksen taustaa ja seurauksia
Filinos-Moroiannes taustaa
Suuren Skisman päätyttyä Filinosit olivat saaneet haltuunsa Kallimean. Aluetta oli tuolloin havitellut itselleen myös Moronis 'Epinaraios, Pinarasta kotoisin ollut Moroiannes-suvun kantaisä. Moronis oli Suuren Skisman aikaan taistellut Tourma tou psiloi Efthyniain komentajana mahtavan Talaris Elegmitesin alaisuudessa. Kun sota oli loppunut, ja Filinosit ottivatkin Kallimean haltuunsa, eikä Talaris tukenut Moronisia hänen vaatimuksissaan, pettyi Moronis pahasti. Euthalion 'Efilonios yritti paikata välejään Moroiannesiin kutsumalla nämä hänen ja Maria 'Elabousios häihin. Moronis saapuikin häihin seurueensa kanssa, ja välit tuntuivat korjaantuvan.
Pantholeion Filinosin jäätyä kiinni Korinna Moroiannesin makuuhuonesta vuonna 2915, sukujen välit viilenivät jäätävälle tasolle. Tuolloinen Filinosin proedros Apostolos Labouzenos puhutteli nuorta päämiestä tapahtuneen johdosta vakavalla tavalla, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Filinosin keskuudessa koko välikohtaus painettiin villaisella, eikä kukaan aavistanut, että 121-vuotta myöhemmin tuo tapahtuma olisi keskeisenä syynä Kallimean menetykseen.
Läpi sukupolvien Moroiannesin suvun lapsia kasvatettiin vihaamaan Filinos-dynastiaa kaikessa hiljaisuudessa. Suku agitoi kansaa jatkuvasti hallitsevaa dynastiaa vastaan, mutta mitään suurempaa kaaosta ei syntynyt. Sotiras Filinosin aikana vuonna 3003 Moroiannesin silloinen patrikios Pavlos ryhtyi Filinosien suhteen järeämpiin toimiin, ja käytti suurimman osan suvun omaisuudesta salamurhahankkeeseen, jonka tarkoitus oli tappaa Sotirasin lisäksi kerralla koko tämän suku ja hovi. Salamurhaajan onnistuikin jo päästä Filinosin kartanon keittiöhenkilökunnan joukkoon tarkoituksenaan myrkyttää hovin juhlaillallinen. Assasiinin ollessa kaatamassa myrkkyä muhennospataan, raivopäinen arkon ryntäsi keittiötiloihin laskemaan ituja perunoista. Myrkyttäjä joutui pakenemaan paikalta muun henkilökunnan seassa, ja hanke kariutui. Moroiannes-suku ajautui tapahtuneen seurauksena pahoihin velkoihin, koska he olivat harkitsemattomasti maksaneet salamurhasta jo etukäteen.
Fotios Filinos tutkitutti sukuaan kohtaan suunnattujen juorujen syytä enemmälti, mutta selville saatiin vain, että joku oli maksanut kansalle pahantahtoisista puheistaan. Fotiosin hoville vapaaehtoisesti asiasta kertoneet armahdettiin, ja muutama, jotka saatiin kiinni anthypatosin toimien ansiosta kuullusteltiin, ja teloitettiin.Teloitukset hoidettiin niistä numeroa tekemättä, mutta näillä muutamalla rangaistuksella kansan silmissä armelias Fotios sai vankistettua asemaansa hovissaan ja ylimysten parissa, ja kaikille tuli selväksi että hän pitäisi sanansa, oli sitten kysymyksessä armo tai rangaistus ankarimman mukaan. Juoruilun palkkiota vastaan tunnusti myös eräs Moroiannes-suvun jäsen, joka tällä teollaan sai heitä kohtaan syntyneet epäilykset vaimenemaan.
Kun Fotios kuoli 3020, jäi häneltä vain yksi perillinen, Fokionas. Nuorella hallitsijalla oli kuitenkin vahva hovi, ja Moroiannesin rahatilanne ei suonut mahdollisuuksia juoruilua suurempiin toimenpiteisiin. Suvun patrikiosiksi tuli vuonna 3030 Panikios, joka muiden suvun perillisten tapaan oli kasvatettu vihaamaan FIlinos-dynastiaa. Uusi patrikios oli katsomassa Fokionasia muun kansan seassa vuoden 3030 Yhteisen Armon Päivänä, ja sai kenties aiheesta hallitsijasta heikon kuvan. Paniokos päätti laittaa kaikki yhden kortin varaan ja puhui suvulleen ylikorkoisia lainoja aina Kodriasta Fedosiaan. Rahan turvin sangen älykkääksi luonnehdittu Panikios masinoi suunnitelman, joka johti lopulta vallanvaihtoon Kallimeassa.
Kallimean menetyksen seurauksia
Moroiannes-dynastian kaapattua vallan Filinosilta, ja ajettua heidät maanpakoon Kallimeasta Kanmarosin kautta Erdetriaan vuoden 3036 loppukeväällä, oli tilanne kaoottinen. Väkivallan purkaus Kallimeassa yllätti entisen hallitsijasuvun lisäksi myös kansan. Sen kannalta tapahtumien eteneminen oli tapahtunut toisaalta hyvällä tavalla, koska Filinos ei ollut ehtinyt värväämään omia joukkojaan kansan keskuudesta, ja näin ollen monilta kuolemilta säästyttiin. Siviiliuhreja vallankaappauksessa syntyi lähinnä Filonin tulipaloissa, ja Filinosin kartanolla, kun sen henkilökuntaa lahdattiin. Kun Filinosin joukot vaihtuivatkin yhtäkkiä Moroiannesin vastaaviin, niin kansa jähmettyi hetkeksi, mutta kun mikään ei heidän arkensa tasolla tuntuvat välittömästi muuttuvan, jatkoivat he elämäänsä kuin ennenkin.
Saatuaan yllätyshyökkäyksensä turvin koko Kallimean haltuunsa artamitiosina 3036, alkoivat Moroiannesit järjestelmällisesti väheksymään Filinos-dynastian aikaa arkhontesissa. Suvun parjaamista jatkettiin, ja sen päämiehiä solvattiin estoitta Moroiannesin agitaattoreiden toimesta. Euthalionin, ensimmäisen Filinosin, rakennuttama Maattomien Kirkko purettiin, ja paikalle Moroiannesit rakensivat vain pienen alttarihuoneen, senkin vain siksi, että Kirkko vaati puretun uskonpaikalle korvaavaa rakennusta. Bibliothiki Panagiotakis sai pian uuden nimen Bibliothiki Moronis, suvun kantaisän Moronis 'Epinaraiosin mukaan, aivan kuin hänellä olisi ollut jotain tekemistä kirjaston perustamisen kanssa. Pyhän Puhdistavan Tulen Kirkonkin Moroiannes olisi halunnut purkaa maantasalle, mutta kirkkoisät ilmoittivat, että mikäli Moroiannes-suku halusi elää Kosmokratorin armon alaisuudessa, niin yhteenkään kirkon kiveen ei Kallimeassa enää koskettaisi. Uusi hallitsija ei lähtenyt uhmaamaan Kirkkoa, vaikkakin teki suunnitelmat, joissa kirkon ikuinen tuli olisi sammutettu, ja tilalle olisi rakennettu vaatimaton käsienpesuallas. Kun tulta ei saatu sammumaan, ilman että kirkon rakenteita olisi pitänyt purkaa, tyytyi uusi hallitsijadynastia nimeämään Pyhän Puhdistavan Tulen Kirkon uudelleen Pyhän Orimosin Tulen Kirkoksi.
Volosissa sijaitsevaan Nefelin loisto-patsaaseen eivät Moroiannesit tohtineet puuttua. Patsaasta oli muodostunut kansalle tärkeä muistomerkki, ja vaikka se kipeästi muistutti Moroiannesia Filinos-suvun pidetyimmästä hallitsijasta, Fotiosista, patsas jätettiin rauhaan.
Vielä vuoden 3036 loiosina Kallimeassa vietettiin Yhteisen Armon Päivää. Moroiannes-dynastialla ei ollut aikomustakaan jatkaa päivän perinnettä, mutta sen viettoa ei uskallettu peruuttaa ennen kuin seuraavana vuonna 3037. Peruutus aiheuttikin ensimmäisenä vuonna mellakoita, mutta tulevien vuosien järjestyksenpito sujui jo paremmin.
Kuuvuorella vietettyjen kesäjuhlien kohtalo oli samankaltainen, kun Moroiannesin astuttua valtaan Kallimeassa, kukaan naapuridynastioista ei kutsunut juhlia enää kokoon.
Filinosin arkontiko sai luonnollisesti uuden elämän Moroiannes-dynastian maaseutukotina, heidän pitäessä varsinaista hoviaan kotikaupungissaan Pinarassa, jossa suvun vaikutusvalta oli muuta Kallimeaa vahvempi. Sotiras Filinosin käytössä ollut huoneisto sisustettiin uudestaan ja sinne sijoitettiin Kallimean valtauksen voitonmerkit. Huoneiston seinille ripustettiin Filinos-hallitsijoiden muotokuvat, ja niitä käytiin suvun lasten kanssa säännöllisesti ivaamassa. Erityiseen vitriiniin Moroiannesit keräsivät Filinosin perhekalleudet, jotka he olivat paetessaan joutuneet jättämään taakseen. Vitriineissä oli esillä mm. Euthalionin lyhytmiekka, Pantholeionin henkilökohtainen, ylisuuri viinipikari, Panagiotakisin harppi ja Faidonin hiirenkorvilla oleva Logoumena. Moroiannesit olivat lisänneet vitriineihin vielä Dusan Sratsimirin tikarin, Theodosian ompelusetin, ja kaikkein suurimpana voitonmerkkinään pitämänsä Sotiras Filinosin lihoistaan irti keitetyn pääkallon.