Pimeyden sydän

Kosmikon wikistä
Versio hetkellä 23. syyskuuta 2021 kello 16.51 – tehnyt Jarnon (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pimeyden sydän

Vuoden 3130 Peritiosin 1. päivänä Mouses herää tunteeseen, että hänen makuuhuoneessaan olisi joku, joka materialisoituu käskystä sanoen: ”Olet tervetullut kutsuttuna. Sinä ja kyvykkäät kumppanisi.” Tämän sanottuaan hahmo katosi.

Mouses lähettää sanan ystävilleen Oreinassa ja pyytää saapua pikimmiten Kampoiaan. Anaksimenes vastaa, ettei voi lähteä matkaan ennen kuin hänen vaimonsa synnyttää. Anaksimeneen poika syntyy 15.1., jonka jälkeen Anaksimenes lähtee pikimmiten matkaan ja tapaa Derkeinassa Fukilosin ja Rhoubenin. Fukilos kertoo, että Ketignin Belisarioniin on ilmestynyt glabrezu mutta meillä ei ole mahdollisuutta lähteä torjumaan tätä uhkaa vaan siirrymme Kampoiaan.

Saavuttuamme Kampoiaan ohjaa Mouses meidät juuri restauroituun Sankareiden saliin, jossa on kaivettu esiin vanha Moustakesin suvun ratkaisevia vaiheita esittelevä mosaiikki. Huoneeseen saavuttuamme useimmille meistä tulee erittäin epämiellyttävä olo, josta kärsii erityisesti Mouseksen akolouthos ja joutuu poistumaan. Mouses kertoo, että huoneessa on magiaa, joka mahdollistaa varjokävelyn. Hän kertoo myös öisestä vierailusta, jonka perusteella hän lähetti kutsut saapua kaikille muille. Olennon kotitaso on arvioiden mukaan Hades. Huoneessa on siis portaali Hadekseen, joka aukeaa seuraavana uutena kuuna.

Uuden kuun koittaessa astumme Natanin kuvassa olevaan portaaliin. Meidät ympäröi sähköinen tunne ja ilmestymme kivipintaiselle lattialle. Taivas on musta ja on pimeää. Siellä odottaa ihmishahmoinen varjomainen olento, jolla on hupullinen kaapu. Se kääntyy kohti ja paljastaa luurankomaiset kasvonsa.

”Tervetuloa Hadekseen. Olen Thneskos.”
”Tulimme koska kutsuitte.”
”En kutsunut vaan toimin vain välittäjänä ja valvon, että lakeja kunnioitetaan”
”Kuka kutsui?”, kysyy Mouses
”Minä vien hänen luokseen. Hän on tämän valtakunnan neksarkki.”
”Mitä tapahtuu, jos lakeja ei kunnioiteta?”
”Minä olen neutraali ja annan herrani Horkosin rangaistuksen, mitä ei voi paeta. Minä olen kuolema.”

Astumme ulkoilmaan ja tunnistamme paikan Moustaksosin linnoitukseksi, mutta raunioina.

Thneskos käyttää voimaansa, joka mahdollistaa erittäin nopean liikkumisen ja liikumme toistasataa kilometriä yhdessä humauksessa. Saavumme suuren kaupungin reunalla ja kävelemme kaupungin pääkatua pitkin keskustaan. Kaupunki kuhisee väkeä, erilaisia epäkuolleita. Kaupungin keskustasa saavumme hallitsijan palatsille, jolloin Mouses tunnistaa kaupungin Ithioniksi mutta se on täällä suurempi kuin Kosmikonissa.

Meidät ohjataan palatsin suureen saliin, jossa valtaistuimella odottaa hallitsija. Hän on sirorakenteinen, iholtaan kuoleman kalvakka, hopeanharmaat hiukset ja poikkeuksellisen lyhyt, lapsi.

Lapsi heilauttaa kättään ja sanoo: ”Astukaa eteenpäin. Olen Yosi Moustakes ja tämän valtakunnan neksarkki”. Yosi osoittaa Mousesta ja sanoo: ”Meissä virtaa sama veri mutta en tunne kuka olet.”

Mouses puhuu pitkään...

”Sillä hetkellä, kun palautit vallan, niin tunsin suuren väristyksen ja tiesin että minulla on mahdollisuus saada apua.”
”Syy miksi kutsuin on seuraava. Hadeksessa on käynnissä sota. Me hallitsijat, joita neksarkeiksi kutsutaan, on ylivoimainen valta ja kyky tehdä suuria tekoja eikä mikään voi vastustaa. Hetki sitten saapui uusi voima, joka kutsuu itseään Kharanekrokseksi, mukanaan sotajoukko, ei suuri, mutta kyvykäs. Kharanekros saapui Iatagonian Eleunaan, jossa hän hyökkäsi Iatagonian neksarkin nekropolisiin ja kukistin neksarkki Bezmiarin. Tämä tuhansia vuosia vanha mahtava soturi ei ollut mitään Kharanekrosin rinnalla. Tämän jälkeen me neksarkit ryhdyimme vastatoimiin ja lähetimme sotajoukon. Väkevin meistä, Dorymnian Karellos, otti johtoaseman.”
”Karellosin menestys on ollut vaihteleva. Hän on onnistunut valloittamaan Naukratiasin, Siteian ja Oenian mutta Kharanekros on surmannut Karellosin kahdesti. Ensimmäisellä kerralla Karellos palasi nopeasti mutta Kharanekros surmasi hänet pian uudestaan. Kolmatta kertaa ei voi tulla tai sota on hävitty.”
”Kharanekros on esittänyt uhkavaatimuksen, jossa vaatii alistumaan hänen alaisuuteensa ja lähettämään kaksi kolmasosaa sotajoukoista. Kharanekrosin tarkoituksena on tuoda sotajoukot Kosmikoniin. ”
”Kuinka toivot meidän auttavan?”, Mouses kysyy
”Minä ja liittolaiseni olemme päätyneet seuraavaan ratkaisuun. Olemme hävinneet tämän taistelun mutta haluamme estää sotajoukkojen viennin Kosmikoniin. Miksi? Koska kaikilla meillä on side elävien maailmaan. Miten tasojen välinen matkustus on onnistunut? Mikään ei ole mahdotonta.”
”Se miten aiomme estää tämän, on se mikä on Karellosin hallussa. Mahtava jäänne muinaisilta ajoilta. Lohikäärme Morionin sydän. Se on niin täynnä voimaa, että sen avulla Kharanekros siirtää joukkonsa minne vain. Ja se mitä teidän nyt pitäisi tehdä on minun ja liittolaisteni petos Karellosia kohtaan. Mitä itse sydämelle pitäisi tehdä? On kaksi vaihtoehtoa. Tuokaa se minulle niin pidän huolen, ettei Kharanekros sitä saa. Tai sitten jos pystytty, niin voitte tuhota sen. Jos yritätte viedä sen Kosmikoniin niin tapahtuu kauheita. Siinä on korruptoiva voima, jonka seurauksena yhteiskunta romahtaisi, epäjärjestys ja kaaos vallitsisi ja hallintavalta menettäisi oikeutuksensa.”
”Mitä lakeja Thneskos valvoo?”, Mouses kysyy.
”Valvon sitä ettei hallitsijan vieraanvaraisuutta loukata ja ettei vieraita loukata”, Thneskos kertoo.
”Miksi me voimme tehdä jotain sellaista mitä te ette voisi tehdä?”, Mouses kysyy Yosilta.
”Me emme voi käydä Karellosia vastaan ja minun kykyni ulottuu vain Padogiaan”, Yosi vastaa.
”Miten Karellos sai sydämen haltuunsa?”
”Karellos oli Magistrosin oppilas, joka osallistui Morionin surmaamiseen.”
”Miten Morionin sydämen voi tuhota? Jos teillä on siihen keinot niin kertokaa.”
”Minä voin tehdä sen täällä”, Yosi vastaa
”Haluan että menette Karellosin luo, anastatte sydämen ja tuotte sen tänne. Karellos ei ole enää niin vahva kuin ennen kahta kuolemaansa Kharanekrosin toimesta.”
”Olemmeko me turvassa epäkuolleilta täällä?”
”Minun valtakunnassani se, joka teihin kajoaa, tekee rikoksen. Muualla ei ole suojaa ja Hadeksen asukkaat mielellään upottaisivat hampaansa elävään lihaan.”
”Miten pääsemme takaisin täältä?”
”Pääsette kotiin, kun olette suorittaneet tehtävän ja avaan reitin.”

Pyydämme Yosia kertomaan lisää Kharanekrosista.

”Hän on voimallisin olento kuunaan mitä on [epäselvää] taistelukentällä. Ainakaan Hadeksen mahtavin velho ei pystynyt vastustamaan.”
”Miksi Kharanekrosista tuli epäkuollut?”
”Hän on siis Kosmikoniin kuuluva olento, eikä siten niiden lakien alainen, jotka taas koskee meitä”, Yosi arvailee.

Yosi kertoo, että meidän tule matkustaa Karellosin salaiseen piilopaikkaan Dorymniassa ja pyytää meitä valmistautumaan lähtöön mahdollisimman pian. Keskustelemme hetken tilanteesta ja ilmoitamme olevamme valmiit lähtöön.

Thneskos siirtää meidät jälleen valtavalla nopeudella kohti määränpäätä mutta matkaan kuluu silti useita tunteja. Olemme perillä himmeän auringon sarastaessa.

Saavumme vuoristoon, jossa on rotko. Rotkon pohjalla on torni, joka kohoaa korkeammalle kuin itse rotko (100m). Tornin huipulla on kruununa valtavat kolme metriä pitkät lohikäärmeen hampaat (n. 7 kpl).

Lähestymme tornia jalan. Maasto on luonnottoman hiljainen vain tuulen ujeltaessa. Tornin seinä on täynnä kaiverruksia. Pääkalloja, luurankoja ja gargloileja sekä erilaisia lohikäärmeaiheisia kuvia. Tornin seinässä ei näy ikkunoita, ovia tai mitään muitakaan aukkoja. Tornin juurella on matala ulkoneva rakennus, kuin pieni mökki tornin kyljessä. Tornin seinää kiertää kuivunut köynnös.

Rhouben käy tutkimassa mökkiä, jossa on maalattia ja luita, minkä lisäksi siellä valtaa jokin epämiellyttävä tunne. Mökissä ei myöskään ole mitään pääsyä torniin.

Päätämme lentää tornin katolle tutkimaan olisiko siellä jotain sisäänkäyntiä. Tornin katolla on maatunut lohikäärmeen raato. Lattiassa on kivilaatta, jossa lukee muinaisbastonaiksi ”Karellosin veljet seisovat herransa rinnalla läpi vuosisatojen”. Tutkiessamme laattaa mediän kimppuun hyökkää muutama wighti. Kukistettuamme wightit huomaamme tornin katossa hieman lohikäärmeen alla reiän. Tarkkailemme reiästä aukeavaa näkymää ja huomaamme, että siellä on suuri suu ammollaan odottamassa, joka hehkuu demonista auraa. Ammumme jousilla ja heittelemme pyhää vettä alas reiästä mutta sillä ei näytä olevan juuri vaikutusta. Rhouben päättää mennä alas reiästä ja teloittaa kuunvasikkana tunnetun demonisen otuksen yhdellä Katapinosin iskulla. Laskeudumme alas suureen huoneeseen, jossa on kolmella seinällä ovet ja yhdellä seinällä aukko. Alamme tutkia tornia tarkemmin.

Tornin ensimmäisestä (ylimmästä) kerroksesta löytyy lähinnä huoneita, joissa on lattiat täynnä käärinliinoja tai muuta roinaa. Useammassa huoneessa on myös sargofageja ja yhdessä niistä sargofagien keskellä lymyää kolme (vähäisempää) vampyyriä, jotka tuhoamme. Yksi huoneista on kauttaaltaan mustan nesteen peittämä. Anaksimenes tutkii sitä tarkemmin ja toteaa sen olevan jotain haponkaltaista ainetta, joka aiheuttaa myrkytystä vastaavan tilan. Otamme kukin mukaan tätä ainetta. Lähellä tätä huonetta on myös kierreportaat alas. Koluamme vielä kerroksen läpikotaisin ja löydämme muutamia salahuoneita ja sekalaisia taikaesineitä.

Laskeudumme alas seuraavaan kerrokseen huoneeseen, jossa lattialla pölyn seassa on lehdettömän mulperipuun kuva. Karellos käytti mulperipuuta merkkinään, joten epäilemme tämän olevan Karellosin velhomerkki. Alamme koluta tätä kerrosta huone kerrallaan. Löydämme mm. pitkän huoneen, joka on täynnä sargofageja. Sarkofagien seassa piileskelee taas epäkuolleita, jotka tuhoamme. Yhdessä huoneessa on alttari, jossa on fotisialaisuuden symboli ja jälleen myös Karellosin merkki. Löydämme myös ansoitetun oven, jossa on muinaisbastonaiksi teksti ”Voi tuomittuja, valehtelijan…”. Oven avattuamme sieltä hyökkää kimppuumme muumio. Muumion ja muut epäkuolleet kukistettuamme ja huoneet koluttuamme siirrymme jälleen alempaan kerrokseen.

Kolmannessa kerroksessa tulemme kivenveistäjän työpajaan. Siellä meitä odottaa lihagolemi, joka käy kimppuumme. Samaan aikaan toisesta suunnasta ilmestyy kaksi lihagolemia lisää. Golemit kukistettuamme tutkimme patsaita. Yksi patsaista on nuoren Kyprianosin ja toinen itse Magistrosin patsas. Jatkamme eteenpäin ja tulemme huoneeseen, jossa on parkitsemissammioita. Yhdessä sammioista on luuranko, joka näyttää elottomalta kunnes se yhtäkkiä nousee pois sammiosta ja käy kimppuumme. Tunnistamme sen mohrgiksi.

Seuraavassa kerroksessa (4. ylhäältä katsottuna) törmäämme mm. lihagolemeihin ja wighteihin. Yhdestä huoneesta löytyy myös Pagomosin pyhäkkö. Kulkiessamme yhden huoneen ohi kuulemme sieltä avunhuutoja. Ovessa lukee: ""Rhygo, demoni viheliäinen, syvyyden salamurhaaja, ikuisuudeksi vangittu.". Keskustelemme avunpyytäjän kanssa ja hän paljastuu vrock-demoniksi nimeltä Rhygo, joka on ollut jo pitkään vangittuna tornissa. Päätämme jättää Rhygon oman onnensa nojaan ja jatkamme lopullisen kohteen etsimistä. Resurssimme alkavat olla jo lopussa emmekä voi enää juuri tuhlata aikaa vähäpätöisempiin olentoihin. Ennen kuin löydämme reitin alaspäin tulemme huoneeseen, jossa on suuri tulielementti, jonka Fukilos karkottaa. Pian tämän jälkeen löydämme tikkaat alaspäin ja Rhouben kuulee äänen, joka sanoo: "Lähestyt määränpäätäsi, olet tuonut mukanasi ikuisen rauhan antajan".