Pimeyden sydän

Kosmikon wikistä
Versio hetkellä 1. huhtikuuta 2025 kello 15.13 – tehnyt Jarnon (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pimeyden sydän

Vuoden 3130 Peritiosin 1. päivänä Mouses herää tunteeseen, että hänen makuuhuoneessaan olisi joku, joka materialisoituu käskystä sanoen: ”Olet tervetullut kutsuttuna. Sinä ja kyvykkäät kumppanisi.” Tämän sanottuaan hahmo katosi.

Mouses lähettää sanan ystävilleen Oreinassa ja pyytää saapua pikimmiten Kampoiaan. Anaksimenes vastaa, ettei voi lähteä matkaan ennen kuin hänen vaimonsa synnyttää. Anaksimeneen poika syntyy 15.1., jonka jälkeen Anaksimenes lähtee pikimmiten matkaan ja tapaa Derkeinassa Fukilosin, Demiksen ja Rhoubenin. Fukilos kertoo, että Ketignin Belisarioniin on ilmestynyt glabrezu mutta meillä ei ole mahdollisuutta lähteä torjumaan tätä uhkaa vaan siirrymme Kampoiaan.

Saavuttuamme Kampoiaan ohjaa Mouses meidät juuri restauroituun Sankareiden saliin, jossa on kaivettu esiin vanha Moustakesin suvun ratkaisevia vaiheita esittelevä mosaiikki. Huoneeseen saavuttuamme useimmille meistä tulee erittäin epämiellyttävä olo, josta kärsii erityisesti Mouseksen akolouthos ja joutuu poistumaan. Mouses kertoo, että huoneessa on magiaa, joka mahdollistaa varjokävelyn. Hän kertoo myös öisestä vierailusta, jonka perusteella hän lähetti kutsut saapua kaikille muille. Olennon kotitaso on arvioiden mukaan Hades. Huoneessa on siis portaali Hadekseen, joka aukeaa seuraavana uutena kuuna.

Uuden kuun koittaessa astumme Natanin kuvassa olevaan portaaliin. Meidät ympäröi sähköinen tunne ja ilmestymme kivipintaiselle lattialle. Taivas on musta ja on pimeää. Siellä odottaa ihmishahmoinen varjomainen olento, jolla on hupullinen kaapu. Se kääntyy kohti ja paljastaa luurankomaiset kasvonsa.

”Tervetuloa Hadekseen. Olen Thneskos.”
”Tulimme koska kutsuitte.”
”En kutsunut vaan toimin vain välittäjänä ja valvon, että lakeja kunnioitetaan”
”Kuka kutsui?”, kysyy Mouses
”Minä vien hänen luokseen. Hän on tämän valtakunnan neksarkki.”
”Mitä tapahtuu, jos lakeja ei kunnioiteta?”
”Minä olen neutraali ja annan herrani Horkosin rangaistuksen, mitä ei voi paeta. Minä olen kuolema.”

Astumme ulkoilmaan ja tunnistamme paikan Moustaksosin linnoitukseksi, mutta raunioina.

Thneskos käyttää voimaansa, joka mahdollistaa erittäin nopean liikkumisen ja liikumme toistasataa kilometriä yhdessä humauksessa. Saavumme suuren kaupungin reunalla ja kävelemme kaupungin pääkatua pitkin keskustaan. Kaupunki kuhisee väkeä, erilaisia epäkuolleita. Kaupungin keskustasa saavumme hallitsijan palatsille, jolloin Mouses tunnistaa kaupungin Ithioniksi mutta se on täällä suurempi kuin Kosmikonissa.

Meidät ohjataan palatsin suureen saliin, jossa valtaistuimella odottaa hallitsija. Hän on sirorakenteinen, iholtaan kuoleman kalvakka, hopeanharmaat hiukset ja poikkeuksellisen lyhyt, lapsi.

Lapsi heilauttaa kättään ja sanoo: ”Astukaa eteenpäin. Olen Yosi Moustakes ja tämän valtakunnan neksarkki”. Yosi osoittaa Mousesta ja sanoo: ”Meissä virtaa sama veri mutta en tunne kuka olet.”

Mouses puhuu pitkään...

”Sillä hetkellä, kun palautit vallan, niin tunsin suuren väristyksen ja tiesin että minulla on mahdollisuus saada apua.”
”Syy miksi kutsuin on seuraava. Hadeksessa on käynnissä sota. Me hallitsijat, joita neksarkeiksi kutsutaan, on ylivoimainen valta ja kyky tehdä suuria tekoja eikä mikään voi vastustaa. Hetki sitten saapui uusi voima, joka kutsuu itseään Kharanekrokseksi, mukanaan sotajoukko, ei suuri, mutta kyvykäs. Kharanekros saapui Iatagonian Eleunaan, jossa hän hyökkäsi Iatagonian neksarkin nekropolisiin ja kukistin neksarkki Bezmiarin. Tämä tuhansia vuosia vanha mahtava soturi ei ollut mitään Kharanekrosin rinnalla. Tämän jälkeen me neksarkit ryhdyimme vastatoimiin ja lähetimme sotajoukon. Väkevin meistä, Dorymnian Karellos, otti johtoaseman.”
”Karellosin menestys on ollut vaihteleva. Hän on onnistunut valloittamaan Naukratiasin, Siteian ja Oenian mutta Kharanekros on surmannut Karellosin kahdesti. Ensimmäisellä kerralla Karellos palasi nopeasti mutta Kharanekros surmasi hänet pian uudestaan. Kolmatta kertaa ei voi tulla tai sota on hävitty.”
”Kharanekros on esittänyt uhkavaatimuksen, jossa vaatii alistumaan hänen alaisuuteensa ja lähettämään kaksi kolmasosaa sotajoukoista. Kharanekrosin tarkoituksena on tuoda sotajoukot Kosmikoniin. ”
”Kuinka toivot meidän auttavan?”, Mouses kysyy
”Minä ja liittolaiseni olemme päätyneet seuraavaan ratkaisuun. Olemme hävinneet tämän taistelun mutta haluamme estää sotajoukkojen viennin Kosmikoniin. Miksi? Koska kaikilla meillä on side elävien maailmaan. Miten tasojen välinen matkustus on onnistunut? Mikään ei ole mahdotonta.”
”Se miten aiomme estää tämän, on se mikä on Karellosin hallussa. Mahtava jäänne muinaisilta ajoilta. Lohikäärme Morionin sydän. Se on niin täynnä voimaa, että sen avulla Kharanekros siirtää joukkonsa minne vain. Ja se mitä teidän nyt pitäisi tehdä on minun ja liittolaisteni petos Karellosia kohtaan. Mitä itse sydämelle pitäisi tehdä? On kaksi vaihtoehtoa. Tuokaa se minulle niin pidän huolen, ettei Kharanekros sitä saa. Tai sitten jos pystytty, niin voitte tuhota sen. Jos yritätte viedä sen Kosmikoniin niin tapahtuu kauheita. Siinä on korruptoiva voima, jonka seurauksena yhteiskunta romahtaisi, epäjärjestys ja kaaos vallitsisi ja hallintavalta menettäisi oikeutuksensa.”
”Mitä lakeja Thneskos valvoo?”, Mouses kysyy.
”Valvon sitä ettei hallitsijan vieraanvaraisuutta loukata ja ettei vieraita loukata”, Thneskos kertoo.
”Miksi me voimme tehdä jotain sellaista mitä te ette voisi tehdä?”, Mouses kysyy Yosilta.
”Me emme voi käydä Karellosia vastaan ja minun kykyni ulottuu vain Padogiaan”, Yosi vastaa.
”Miten Karellos sai sydämen haltuunsa?”
”Karellos oli Magistrosin oppilas, joka osallistui Morionin surmaamiseen.”
”Miten Morionin sydämen voi tuhota? Jos teillä on siihen keinot niin kertokaa.”
”Minä voin tehdä sen täällä”, Yosi vastaa
”Haluan että menette Karellosin luo, anastatte sydämen ja tuotte sen tänne. Karellos ei ole enää niin vahva kuin ennen kahta kuolemaansa Kharanekrosin toimesta.”
”Olemmeko me turvassa epäkuolleilta täällä?”
”Minun valtakunnassani se, joka teihin kajoaa, tekee rikoksen. Muualla ei ole suojaa ja Hadeksen asukkaat mielellään upottaisivat hampaansa elävään lihaan.”
”Miten pääsemme takaisin täältä?”
”Pääsette kotiin, kun olette suorittaneet tehtävän ja avaan reitin.”

Pyydämme Yosia kertomaan lisää Kharanekrosista.

”Hän on voimallisin olento kuunaan mitä on [epäselvää] taistelukentällä. Ainakaan Hadeksen mahtavin velho ei pystynyt vastustamaan.”
”Miksi Kharanekrosista tuli epäkuollut?”
”Hän on siis Kosmikoniin kuuluva olento, eikä siten niiden lakien alainen, jotka taas koskee meitä”, Yosi arvailee.

Yosi kertoo, että meidän tule matkustaa Karellosin salaiseen piilopaikkaan Dorymniassa ja pyytää meitä valmistautumaan lähtöön mahdollisimman pian. Keskustelemme hetken tilanteesta ja ilmoitamme olevamme valmiit lähtöön.

Thneskos siirtää meidät jälleen valtavalla nopeudella kohti määränpäätä mutta matkaan kuluu silti useita tunteja. Olemme perillä himmeän auringon sarastaessa.

Saavumme vuoristoon, jossa on rotko. Rotkon pohjalla on torni, joka kohoaa korkeammalle kuin itse rotko (100m). Tornin huipulla on kruununa valtavat kolme metriä pitkät lohikäärmeen hampaat (n. 7 kpl).

Lähestymme tornia jalan. Maasto on luonnottoman hiljainen vain tuulen ujeltaessa. Tornin seinä on täynnä kaiverruksia. Pääkalloja, luurankoja ja gargloileja sekä erilaisia lohikäärmeaiheisia kuvia. Tornin seinässä ei näy ikkunoita, ovia tai mitään muitakaan aukkoja. Tornin juurella on matala ulkoneva rakennus, kuin pieni mökki tornin kyljessä. Tornin seinää kiertää kuivunut köynnös.

Rhouben käy tutkimassa mökkiä, jossa on maalattia ja luita, minkä lisäksi siellä valtaa jokin epämiellyttävä tunne. Mökissä ei myöskään ole mitään pääsyä torniin.

Päätämme lentää tornin katolle tutkimaan olisiko siellä jotain sisäänkäyntiä. Tornin katolla on maatunut lohikäärmeen raato. Lattiassa on kivilaatta, jossa lukee muinaisbastonaiksi ”Karellosin veljet seisovat herransa rinnalla läpi vuosisatojen”. Tutkiessamme laattaa mediän kimppuun hyökkää muutama wighti. Kukistettuamme wightit huomaamme tornin katossa hieman lohikäärmeen alla reiän. Tarkkailemme reiästä aukeavaa näkymää ja huomaamme, että siellä on suuri suu ammollaan odottamassa, joka hehkuu abyssaalista auraa. Ammumme jousilla ja heittelemme pyhää vettä alas reiästä mutta sillä ei näytä olevan juuri vaikutusta. Rhouben päättää mennä alas reiästä ja teloittaa kuunvasikkana tunnetun demonisen otuksen yhdellä Katapinosin iskulla. Laskeudumme alas suureen huoneeseen, jossa on kolmella seinällä ovet ja yhdellä seinällä aukko. Alamme tutkia tornia tarkemmin.

Tornin ensimmäisestä (ylimmästä) kerroksesta löytyy lähinnä huoneita, joissa on lattiat täynnä käärinliinoja tai muuta roinaa. Useammassa huoneessa on myös sargofageja ja yhdessä niistä sargofagien keskellä lymyää kolme (vähäisempää) vampyyriä, jotka tuhoamme. Yksi huoneista on kauttaaltaan mustan nesteen peittämä. Anaksimenes tutkii sitä tarkemmin ja toteaa sen olevan jotain haponkaltaista ainetta, joka aiheuttaa myrkytystä vastaavan tilan. Otamme kukin mukaan tätä ainetta. Lähellä tätä huonetta on myös kierreportaat alas. Koluamme vielä kerroksen läpikotaisin ja löydämme muutamia salahuoneita ja sekalaisia taikaesineitä.

Laskeudumme alas seuraavaan kerrokseen huoneeseen, jossa lattialla pölyn seassa on lehdettömän mulperipuun kuva. Karellos käytti mulperipuuta merkkinään, joten epäilemme tämän olevan Karellosin velhomerkki. Alamme koluta tätä kerrosta huone kerrallaan. Löydämme mm. pitkän huoneen, joka on täynnä sargofageja. Sarkofagien seassa piileskelee taas epäkuolleita, jotka tuhoamme. Yhdessä huoneessa on alttari, jossa on fotisialaisuuden symboli ja jälleen myös Karellosin merkki. Löydämme myös ansoitetun oven, jossa on muinaisbastonaiksi teksti ”Voi tuomittuja: valehtelijan sanoista suuksi, pettäjän katseesta silmiksi ja varkaasta käsiksi”. Oven avattuamme sieltä hyökkää kimppuumme muumio. Muumion ja muut epäkuolleet kukistettuamme ja huoneet koluttuamme siirrymme jälleen alempaan kerrokseen.

Kolmannessa kerroksessa tulemme kivenveistäjän työpajaan. Siellä meitä odottaa lihagolemi, joka käy kimppuumme. Samaan aikaan toisesta suunnasta ilmestyy kaksi lihagolemia lisää. Golemit kukistettuamme tutkimme patsaita. Yksi patsaista on nuoren Kyprianosin ja toinen itse Magistrosin patsas. Jatkamme eteenpäin ja tulemme huoneeseen, jossa on parkitsemissammioita. Yhdessä sammioista on luuranko, joka näyttää elottomalta kunnes se yhtäkkiä nousee pois sammiosta ja käy kimppuumme. Tunnistamme sen mohrgiksi.

Seuraavassa kerroksessa (4. ylhäältä katsottuna) törmäämme mm. lihagolemeihin ja wighteihin. Yhdestä huoneesta löytyy myös Pagomosin pyhäkkö. Kulkiessamme yhden huoneen ohi kuulemme sieltä avunhuutoja. Ovessa lukee: "Rhygo, demoni viheliäinen, syvyyden salamurhaaja, ikuisuudeksi vangittu.". Keskustelemme avunpyytäjän kanssa ja hän paljastuu vrock-demoniksi nimeltä Rhygo, joka on ollut jo pitkään vangittuna tornissa. Päätämme jättää Rhygon oman onnensa nojaan ja jatkamme lopullisen kohteen etsimistä. Resurssimme alkavat olla jo lopussa emmekä voi enää juuri tuhlata aikaa vähäpätöisempiin olentoihin. Ennen kuin löydämme reitin alaspäin tulemme huoneeseen, jossa on suuri tulielementti, jonka Fukilos karkottaa. Pian tämän jälkeen löydämme tikkaat alaspäin ja Rhouben kuulee äänen, joka sanoo: "Lähestyt määränpäätäsi, olet tuonut mukanasi ikuisen rauhan antajan".

Laskeudumme alas tikkaita ja meillä alkaa olla tunne, että olemme lähellä määränpäätä. Alhaalta löytyvässä huoneessa on lukuisia alkoveja, jotka ovat täynnä luurankoja. Seuraavaksi saavumme vankalle kiviovelle, jossa on lohikäärmereliefi, joka on tyylillisesti 1000 vuotta vanha. Ovessa on myös erään Magistrosin oppilaan velhomerkki. Saamme vaivoin oven auki ja sen takana on yksittäinen sargofagi, jossa makaa Lethos kuolinasussaan. Olemme hieman pettyneitä sillä olimme jo varmoja, että nyt löysimme sen viimeisen oven. Onneksemme emme kuitenkaan tuhlanneet voimavarojamme ennen oven avausta.

Seuraavaksi kohtaamme kolme epäkuollutta, joita emme tunnista. Epäkuolleet pudottavat käsissään olleet kirjat ja käyvät kimppuumme. Heti taistelun alussa Rhouben ja Demis mutta me muut saimme kuitenkin kukistettua heidät Fukilosin ottaessa yhden niistä komentoonsa. Keskustelu kontrolloidun epäkuolleen kanssa on hankalaa, sillä se puhuu vain muinaisbastonaita mutta osaamme sitä onneksi sen verran että saamme kysyttyä arvokasta tietoja. Kirja, joita epäkuolleet pitivät käsissään ovat listoja rekrytoitavista epäkuolleista ja he olivat jonkin sortin kirjanpitäjiä. Hänen nimensä on Thommon. Karellos on kasaamassa uutta armeijaa Kharanekrosta vastaan ja kirjanpito liittyi siihen. Kysymme mihin Rhouben ja Demis katosivat ja epäkuollut kertoo heidän olevan lähellä ja lähtee pyynnöstämme johdattamaan meitä sinne. Matkalla kimppuumme hyökkää muutama mohrg mutta kukistamme heidät. Tulemme ovelle, jota vartioi Akenonia esittävä golemi. Fukilos saartaa golemin voimakentällä ja pääsemme siitä ohi. Tulemme ovelle, jonka takana Thommon kertoo olevan jonkin herralle tärkeän asian. Ovessa on ansa ja se on lukittu mutta Anaksimenes purkaa ansan ja tiirikoi lukon. Oven takana odottavat Rhouben ja Demis. Huoneesta on ovi toiseen huoneeseen, jossa on lohikäärmettä esittävä patsas. Patsaan suussa on jonkinlainen maaginen tikku. Otamme sen haltuun mutta sen ominaisuuksista ei oikein pääse selville.

Pyydämme kirjanpitäjää piirtämään kartan alueesta ja kyselemme tarkemmin mitä missäkin on. Yhdellä alueella on Tifaros, Karellosin protospatharios ja päätämme välttää sitä etenkin kun meidän pitäisi jälleen mennä Akenonin ohi. Eräs alue on häneltä kielletty mikä vaikuttaa selvästi mielenkiintoisimmalta. Jatkamme matkaa eteenpäin ja tulemme valtaavaan tilaan. Thommon kertoo sen olevan armeijan rekrytointihuone. Huoneen lattia on selvästi alemmalla tasolla, jossa käy kova kuhina. Kauempana näkyy kapea kieleke, jossa näkyy lohikäärmeen siluetti. Kouros käy tutkimassa tarkemmin ja kertoo, että siellä on myös patsas, jonka suussa kiiltelee jotain. Kouros käy noukkimassa esineen ja se tuntuu sopivan yhteen aiemmin löytämämme tikun kanssa. Lähdemme kohti aluetta, jonne oppaallamme on pääsy kielletty.

Saavumme sylinterin muotoiselle seinälle, jossa on aukko. Aukko on melko suuri ja Anaksimenes tutkii sitä tarkemmin ja se vaikuttaa avaimenreiältä, mutta meillä ei ole avainta. Rhouben kuulee jälleen äänen: ”Olet lähellä, astu sisään”. Anaksimenes arvioin pystyvänsä tiirikoimaan lukon vaikka siihen menisikin paljon aikaan. Päätämme alkaa tiirikoimaan sen sijaan, että etsisimme avainta. Pitkällisen työskentelyn jälkeen lukosta kuuluu ääni ja lattia alkaa täristä hirveän metelin saattelemana. Seinä alkaa pyöri ja lopulta meidän kohdallemme kääntyy kaarioviaukko. Valmistaudumme mahdolliseen taisteluun. Aukon takana on pyöreä huone, joka laajenee ylöspäin mentäessä. Yhdellä seinustalla on portaat. Lähdemme portaita ylöspäin ja portaiden yläpäässä Fukilos varoittaa meitä näkymättömänä piileskelevistä epäkuolleista, kolmesta vampyyristä. Alkaa taistelu, joka on vaikea, koska vihollista ei näe eikä loitsuja tai muita kaukoaseita voi keskittää oikein. Lisäksi kesken taistelun vielä yksi näkymättömyyden lisäksi piileskellyt epäkuollut yrittää salamurhata Fukiloksen. Saamme kuitenkin epäkuolleet kukistettua ilman tappioita ja alamme tutkia huonetta. Huoneen katossa on aukko, josta saa laskettua alas tikkaat. Muuten huone on tyhjä. Laskemme tikkaat alas ja kiipeämme ylös.

Ylhäällä kuuluu ääni: ”Vihdoinkin aikani on koittanut. Tule lähemmäksi ja tee mitä pitää”. Huoneessa on divaani, jolla makaa ihmishahmo. Huoneen katossa n. 15m korkeudessa roikkuu sydämen muotoinen esine.

”Teistä yksi on erityinen. Hän tulkoon vuoteelleni.”

Rhouben astuu kohti vuodetta.

”Astu lähemmäksi.”

Rhouben menee vuoteelle.

”Minä olen ikivanha ja elänyt useamman ihmiselämän, paljon pitempää kuin pitäisi. Olen kokenut lukemattomia kuolemia ja aina noussut uudestaan. Luulin nuorempana, että eksistenssini on siunaus mutta se on kirous. Hän, joka hallitsee tätä paikkaa, ei päästä minua pois. Mutta sinulla on esine, joka katkaisee kierteeni.
”Haluat siis lopettaa päiväsi”, Rhouben sanoo.
”Se on minun tahtoni”, Karellos vastaa.
”Hadeksen ylintä valtaa käyttää Horkos. Hän on yksi lukuisista vähempiarvoisista jumalista. Ymmärrätte, että minulla on suuri kaipaus lopettaa tämä eksistenssi nopeasti.”
”Mikä on Morionin sydämen vaikutus”, Mouses kysyy?
”Se vahvistaa tiettyjä arkaaisen magian voimia. Se on valtava arkaaisen magian keskittymä.”
”Se on täällä omalla paikallaan. Sille ei tapahdu mitään kun kuolen. Se on fyysinen objekti, joka roikkuu vahvan rautaketjun varassa eikä ole sidottu tähän paikkaan mitenkään.”

Mouses kysyy aiemmin löytämästään seinävaatteesta.

”Seinävaate on tehty kunnioittamaan sen tapahtuman muistoa, jossa Morion kukistettiin. Se virkisti muistiani.”
”Mitä tapahtuu jos sydämen vie Kosmikoniin?”
”Jos vie Kosmikoniin, ei tapahdu mitään. Se voimistaa kenen tahansa kykyjä ja jos Kharanekros saa sen haltuunsa niin se vahvistaa hänen voimaansa.”
”Kharanekros on käytännössä immuuni magialle mutta ottaa vastaan fyysistä vaurioita vaikkakin vastustaa sitä ja pystyy parantamaan huomattavasti lyhyessä ajassa. Kun hänet on kukistettu, niin nousee pian uudestaan ja se kyky on todennäköisesti samaa alkuperää kuin minulla. Uskon hänen olevan tietynlainen lichi kuten minäkin muttei kuitenkaan velho.”
”Miten haluat että päätän päiväsi”, Rhouben kysyy.
”Käyn polvilleni lattialle ja käännän katseeni lattiaan ja sinä lyöt kaikella voimalla pääni poikki.”

Fukilos kysyy Magistrosin sauvasta.

”Vieläkö sitä etsitään kaikkien näiden vuosien jälkeen. Magistors oli suurin meistä ja vei salaisuudet tuonpuoleiseen ja sauvan sijainti on yksi näistä. Etsin sitä itsekin nuorena. Magistros vietti paljon aikaa idässä tutkimassa zousimisien mystiikoita ja hänen jäämistöään voi olla sielläkin.”

Kysymme jumalista ja lohikäärmeistä.

”Jumalaisia lohikäärmeitä olivat Ladon, Morion, Astrapos, Fotios ja Pagomos.”

Miten sinusta tuli lichi?

”Tein itsestäni sen mikä olen”

Miksi tarvitaan Katapinosta surmaamaan sinut?

”Silloin kun olen ollut nuori niin Thanasipa oli yksi demonihallitsijoista. Hän on riittävän voimakas kukistaakseen Horkosin voiman.”
”Tämähän on oikea ilon päivä kun pääsee kusemaan homo-Horkosin muroihin”, Thanasipa kommentoi.

Lopulta Rhouben lyö Karellosin pään irti ja Karellos muuttuu tuhkaksi.

Irroitamme Morionin sydämen katosta ja laitamme sen Karellosin jäämistöstä löytyvään pohjattomaan säkkiin. Annamme sydämen Mouseksen haltuun. Palaamme samaa reittiä takaisin katolle, jossa otamme mukaan osia maatuneesta lohikäärmeestä. Levitoimme alas ja kohtaamme jälleen Thneskosin.

Thneskos katsoo Thommonia ja osoittaa tätä sormellaan, jolloin Thommon muuttuu tuhkaksi.

”Odottamattomien tapahtumien vuoksi Horkosin tahtoa on rikottu. Oletteko valmiita palaamaan Ysoi Moustakesin luokse?”, Theskos jatkaa.

Vastaamme myöntävästi ja jälleen Theskos siirtää meidät suurella nopeudella Padogian neksarkin palatsille. Astumme portaat ylös palatsin suureen saliin, jossa Yosi on käymässä keskustelua hovinsa kanssa. Hän nostaa katseensa ja kysyy: ”Mitä uutisia? Kuinka meni?”.

”Meillä on uutisia ja kävisin mielelläni keskustelun kahdenkeskisesti kuten vain Moustakesit voivat käydä”, Mouses vastaa.

Mouses ja Yosi siirtyvät sivummalle keskustelemaan, jonka jälkeen Mouses ilmoittaa, että voimme palata Kosmikoniin Morionin sydämen kanssa.